Matkailu ja Pieksämäki. Pieksämäen Matkailu

Saarna Viva Pieksämäki! -hankkeen järjestämällä Pieksämäen Kaupunkifoorumilla tiistaina 19.10.2010. Tämä on pitkä, noin puolen tunnin puhetulva. Jos olet jo aiemmin meikäläisen blogia lukenut, niin uusinnoilta ei voi välttyä.

Matkailu ja Pieksämäki. Pieksämäen Matkailu. Siinä on sanapari, joka on vuosikymmenet saanut ihmiset tuhahtamaan epäuskoisesti, vähätellen tai sitten ihan muuten vaan.

Matkailua ei ole kovin yleisesti mielletty Pieksämäen mahdollisuudeksi. Eikä siihen ole koskaan kauheasti panostettu. Sitä ei ole nähty merkittävänä osana kaupungin kehittämistä. Vaikka aina silloin tällöin matkailu onkin vilahdellut puheissa. Hyvänä aikomuksena ainakin.

Nyt on korkea aika muuttaa tilannetta. Matkailun ja erityisesti tapahtumamatkailun merkitys Pieksämäelle on ollut tällä vuosituhannella selkeästi kasvussa. Nykyään meiltä löytyy jopa useita valtakunnallisestikin merkittäviä tapahtumia.

Big Wheels sai heinäkuussa yhtenä lauantaipäivänä liikkeelle jopa 10.000 ihmistä. Pieksämäen – ja monen muun kaupungin – mittakaavassa se on iso määrä yleisöä. Se on jopa niin iso luku, ettei sitä oikein itsekään usko todeksi. Mutta vaikka kuinka monta kertaa tapahtuman tilastot on laskettu niin aina sitä vaan päädytään samaan lukuun. Kai se on siis uskottava itsekin.

Se oli hieno viikonloppu. Sää suosi ja markkinointi onnistui. Mutta yksi suurempi tapahtuma ei vielä riitä. Onneksi meillä on monia muitakin lupaavia ja kehittyviä tapahtumia. Meillä on potentiaalia kasvattaa tapahtumamatkailua. Jos me halutaan.

Se ei missään nimessä ole ratkaisu kaikkeen, mutta kuitenkin: Tapahtumamatkailulla voi olla merkittävä rooli tulevaisuuden Pieksämäkeä kehitettäessä. Se silti ei tapahdu itsekseen. Matkailuun pitää asennoitua oikein ja siihen pitää panostaa. Ihan tosissaan.

Miten tapahtumat sitten voisivat toimia kaupungin kehittämisen välineinä?

Mitä tapahtumat tuovat kaupungille ja seudulle?

Ensimmäisenä mieleen tulee tietysti raha. Sehän se yleensä nousee esiin asiassa kuin asiassa.

Ok. Tapahtumat voivat tuoda kaupunkiin rahaa. Tai ne voi laittaa kaupunkilaisten rahaa kiertämään.

Mutta mitä muuta? Imago.
Onnistuneet tapahtumat ja runsas tapahtumatarjonta kohentaa kaupungin imagoa. Täällä on vireää toimintaa. Toimeliaita ihmisiä, jotka järjestää tapahtumia. Ihmisiä, jotka uskoo paikkakuntaan. Se on hyvä ilmiö. Se antaa ulospäin positiivista kuvaa. Ja mikä tärkeintä, se antaa myös kaupunkilaisille uutta intoa ja uskoa kotiseutuunsa. Ihan totta.

Ja markkinointi.
Tapahtumat ja niiden markkinointi ei pelkästään hyödytä tapahtumaa itseään. Samalla ne markkinoivat koko kaupunkia. Niillekin ihmisille, jotka eivät tapahtumaan osallistu, mutta kiinnittävät huomiota tapahtuman mainontaan. ”Mikäs kaupunki se tuo on? Taas siellä tapahtuu!”

Ja lisäksi… Ihmiset, jotka tulee tapahtumaan jostain muualta. Heille muodostuu usein ensivaikutelma koko kaupungista tapahtuman kautta. Ihmisiä on paljon liikkeellä. Keskustassa on vilinää. Kaupunkikuva vaikuttaa vilkkaalta. ”Hei tää vaikuttaa kivalta pikku kaupungilta!”

Hyvä esimerkki taas harrasteautoilun parista. Forssan Harrasteauto Pick-Nick. Suomen suurin kokoontumisajo. Forssassa tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1983 alkaen. Joka vuosi elokuun ensimmäisenä sunnuntaina Pilvenmäen raviradalla kokoontuu 2.500 harrasteautoa ja 30.000 hengen yleisö. Se on vuosien pitkäjänteisellä työllä vakiinnuttanut paikkansa.

Forssa on pieni kaupunki. Lienee aikalailla Pieksämäen kokoluokkaa, aavistuksen verran asukasluvultaan pienempi. Ellei siellä tuota Pick-Nick tapahtumaa olisi niin minä en olisi tähän päivään mennessä varmaan koskaan käynyt koko kaupungissa. Välttämättä en tietäisi tai välittäisi koko kaupungin olemassaolosta.

Mutta nyt kun siellä on tuo tapahtuma niin Forssa on tuttu niin Heikki Skytälle Pieksämäeltä kuin varmasti ainakin 60.000:lle muulle harrasteautoilijalle eri puolilta Suomea. Ja kymmenilletuhansille matkailijoille, jotka ovat vuosien varrella käyneet tapahtumassa vain katselemassa autoja.

Ja se mielikuva joka meillä Forssan kaupungista on. Se on iloinen, aurinkoinen ja aktiivinen. Ja se vaikuttaa siihenkin, että kun sitten muissa merkeissä liikkuu siellä suunnalla Suomea niin jos on tarvetta poiketa kauppaan tai ravintolaan niin helposti sitä koukkaa sitten Forssan kautta. Kun kaupunki on entuudestaan tuttu ja siitä on hyvä mielikuva. Se vaikuttaa. ”Ai Forssa. Kiva paikka. Siellä me on käyty joka kesä.”

Tottakai tapahtumilla on sitten myös toiminnallinen vaikutus. Niiden järjestäminen tarjoaa mukana oleville tekemistä. Yleensä sitä tekemistä ja puuhaa onkin paljon. Paljon enemmän mitä tapahtumassa käydessään voisi kuvitella. Sen toimeenpanevan joukon lisäksi yleisötapahtumat tarjoaa tekemistä myös kaupunkilaisille ja seudun asukkaille. Täytettä vapaa-aikaan.

Tapahtumia on monen tyyppisiä. Tapahtumia voidaan jaotella monella eri tavalla.

Jos mietitään ensin yleisötapahtumia. Sellaisia, joiden tarjonta on suunnattu avoimesti kaikille.

Kaupungin kehittämisen kannalta yksi jaottelu on jakaa yleisötapahtumat matkailutuotteisiin, joilla houkutellaan yleisöä ja matkailijoita laajemmalta alueelta. Tällaiset tapahtumat tuovat talousalueelle lisää euroja ja onnistuessaan parantavat koko seudun imagoa. Kaikki voittaa. Tapahtuma itsessään on tuote, jota myydään. Ja samassa paketissa koko kaupunkia palveluineen. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi Pieksämäen Big Wheels. Ja Forssan Pick-Nick.

Toinen ryhmä matkailutuotteiden rinnalla on paikalliset tapahtumat.Sellaiset, jotka on suunnattu enimmäkseen alueen omille asukkaille. Nämä lisäävät asukasviihtyisyyttä, tuovat toimintaa vapaa-ajalle ja keskustan kehittämisen näkökulmasta ovat oivia tilaisuuksia saada oman väen eurot kiertämään ja pysymään talousalueella. Tarkoitusperä voi olla puhtaasti harrastukseen liittyvä tai kaupallinen. Myynnin edistäminen. Tällaisia tapahtumia on vaikkapa Pieksämäen kalamarkkinat tai kesäkauden avajaiset torilla.

Kaikille avoimien yleisötapahtumien lisäksi on olemassa myös rajatumpia tapahtumia. Jonkin harrastajakunnan tai muun porukan omat kokoontumiset tai kilpailut. Nekin voi olla joko paikkakunnan sisäisiä tai valtakunnallisia. Yhtä lailla merkittävä osa kaupungin ja seudun tapahtumakattausta. Tällaisia tapahtumia on vaikkapa eri paikkakunnilla kiertävät Rautatieläisten Liiton kesäpäivät tai Pieksämäellä Agricolan puitteissa vuosittain järjestettävä avioliittoleiri.

Niillä on merkitystä, vaikkei ne koko kaupungin asukkaita kosketakaan. Tästä päästään myös siihen, että tapahtumat voidaan jaotella myös pysyviin, tiettyyn paikkakuntaan sidottuihin, sekä kiertäviin tapahtumiin.

Kaikkia näitä tapahtumatyyppejä tarvitaan, jotta kaupunki pysyy elinvoimaisena ja kehittyy.

Yksi tai kaksi merkittävämpää tapahtumaa vuodessa ei riitä. Tapahtumatarjonnan pitää olla laajaa. Eri kokoisia ja eri tasoisia tapahtumia eri kohderyhmille. Ja tasaisesti ympäri vuoden.

Pysyvät tapahtumat muodostaa rungon, jota paikataan kiertävillä vuosittain vaihtuvilla tapahtumilla.

Millaista hyötyä tapahtumista on erityisesti Pieksämäen tapauksessa?

Palataan alkuun eli Pieksämäen matkailuun. Sen peruskivenä on pitkään ollut puhdas ja kaunis luonto. Sitä meillä toki on.

Ollaanhan tässä osa Järvi-Suomea ja kuulemma myös Saimaan maakuntaa. Vaikkei se Saimaa ihan tänne asti ulotukaan. Sitä päivää joutuu vielä odottamaan, että matkailijat saapuisi tänne vesiteitse. Älkää vielä muuratko vierasvenesataman peruskiveä!

Näiden luontoarvojen käyttö matkailun vetonaulana on kuitenkin hieman hankalaa. Puhdasta ja kaunista luontoa taitaa olla likimain jokaisella Suomen kaupungilla ja kunnalla. Luonto ja kaikki siihen liittyvät aktiviteetit ovat Pieksämäen tapauksessa hyvä lisä matkailutarjontaan, mutta jos ollaan realisteja niin ei niiden varaan voi koko matkailuelinkeinoa rakentaa.

Matkailijoiden houkuttelemiseksi tarvitaan jotain muuta, jolla Pieksämäki erottuu massasta. Matkailukeskustelun ydin on meillä jo vuosikymmenten ajan ollut, että tarvitaan jokin vetovoimainen matkailunähtävyys tuomaan matkailijoita seudulle ja sitten kaikki muu matkailuelinkeino rakentuu sen ympärille vähän kuin itsestään.

Näinhän se varmaan on aikoinaan toiminut monissa eri paikoissa. Mutta se on lopultakin vain yksi tapa lähestyä matkailun kehittämistä. Siihen ei saa jämähtää.

Turistimagneetin puuttuessa tarvitaan voivottelun sijaan luovuutta, ideoita ja rohkeutta.

Meillä Pieksämäellä turhan usein tuijotetaan taaksepäin silloin kuin pitäisi katsoa eteenpäin.

Ei nähdä mahdollisuuksia kun aiemmista yrityksistä muka viisastuneena jämähdetään pohtimaan riskejä.

Jos oikein kunnolla kärjistetään niin usein ainoa mahdollisuus, jota meillä pohditaan on epäonnistumisen mahdollisuus. ”Tointaako tuota? Persiilleen menee kuitenkin.”

Pieksämäellä on kuitenkin paljon paitsi luovaa ja idearikasta väkeä niin myös toimeenpanevaa ja aikaansaavaa väkeä. Tuumasta pitäisi uskaltaa tarttua toimeen. Lannistamisen sijaan tätä voimavaraa pitäisi ruokkia. Ideat voi toki joskus olla tyhmiäkin, mutta toisaalta mistäs sitä koskaan tietää.

Pieksämäen matkailu voi joskus myös yllättää. Itse totesin sen 2009 kun jonotin Hesellä hampurilaista pitkässä jonossa Pikachun ja Super-Marion välissä, kun suippokorvainen keijukainen ei osannut päättää mitä tilaisi.

Meidän pitää kääntää vaikeudet ja haasteet voitoksi. Siihen on täällä kaikki mahdollisuudet.

Mitä ne meidän mahdollisuudet ovat?

Kun mahdollisuuksia on mietitty niin kaikenlaiset Parkit on olleet hyvin esillä Pieksämäellä. Viimeisimpänä Ideapark. Katsotaan kaikesta huolimatta hetki taaksepäin historiaan. 80-luvulla meille tuli Motopark. Motoparkiin kohdistui aikoinaan paljon odotuksia. Olihan se sellainen matkailuvetonaula, jonka perään oli vuosikymmenet haikailtu.

Ja tulihan se. Sinne se innokkaasti rakennettiin keskelle korpea vanhan kuparikaivoksen jättömaalle. Ja siellä se on vieläkin. Sen sijaan, että siellä olisi maakunnallisesti merkittävä matkailukohde, siellä on vajaakäytöllä oleva ja kovaa vauhtia rapistuva kiistakapula.

Sen sijaan, että ratayhtiö panostaisi tulevaisuuden suunnitteluun, kehittämiseen ja markkinointiin – heidän aikansa kuluu historian penkomiseen. Kuka rakensi mitäkin ja kenen luvalla. Keneltä kysyttiin ja keneltä olisi pitänyt kysyä.

Sen sijaan, että laskettaisiin kesällä Virtasalmen Hällinmäkeen saapuvia matkailijoita ja yleisömääriä lasketaankin desibelejä. Mietitään onko mittarin lukema peräisin parin kilometrin päässä kiekuvasta moottoripyörästä vai pihapuussa visertävästä talitiaisesta. Vai onko äänilähde itse isäntä, joka kuorsaa pihakeinussaan.

Toistaiseksi Motoparkin tilanne on auki. Se on harmillista. Siellä on kuitenkin paljon potentiaalia tapahtumamatkailun suhteen. Toivottavasti asiat sielläkin selviää. Pidetään Motopark mielessä, mutta ei tässä tilanteessa lasketa sen varaan.

Parikymmentä vuotta Motoparkin jälkeen meille tuli Ideapark. Tai oli tullakseen. Sen kanssa ei päästy edes niin pitkälle kuin Motoparkin. Vähän niin kuin neuvonta Kuopion linja-autoasemalla. ”Voep olla että linjuri tulloo. Mut voep olla jotta ei tuu.”

Ideapark-hankkeesta oli vähintään yksi merkittävä hyöty.

Kun uutinen Pieksämäen nousemisesta potentiaaliseksi kauppakeskuksen sijaintipaikaksi levisi, alettiin entistä laajemmin seudulla uskoa omiin mahdollisuuksiimme. Vaikka hanke on sittemmin muuttunut epävarmaksi ja lopulta epätodennäköiseksi, on iso osa siitä positiivisesta energiasta yhä tallella. Ja sitä pitää vaalia. Uskotaan mahdollisuuksiimme!

Tapahtumamatkailun näkökulmasta löytyy tästä episodista vielä tätäkin merkittävämpi hyöty. Viimeistään Ideapark-uutisoinnin myötä julkisuuteen nousi se fakta, että Pieksämäki sijaitsee aika hyvin suuren ihmisjoukon keskellä. Tänne on lyhyt matka niin Kuopiosta, Mikkelistä kuin Jyväskylästäkin ja lisäksi kesäaikaan maakunta on täpötäynnä loma-asukkaita – ja kaiken kruunaavat rautatie ja maantieyhteydet joka suuntaan.

Pieksämäkeläisille tuo keskeinen sijainti on kauan merkinnyt mahdollisuutta. Mahdollisuutta kirmata ostoksille moneen eri ilmansuuntaan ja viedä ostovoimaa milloin Mikkeliin, milloin Kuopioon ja milloin Jyväskylään.

Sen sijaan harva mikkeliläinen, kuopiolainen tai jyväskyläläinen mieltää sen mahdollisuudeksi, että kappas vaan, täältähän on lyhyt matka ostoksille Pieksämäelle.

Ja ihmiset on aika pitkälti tottumusten orjia. Aika haasteellista olisi saada ihmiset tulemaan ostoksille Pieksämäellä ihan vaan ostosten tai kivan keskustan vuoksi.

Taas päästään siihen vetonaula-kysymykseen. Iso megaluokan ostoskeskus voi olla itsessään nähtävyys ja vetonaula, se on totta. Mutta kyllä sekin on hyvin pian nähty ja siihen tottuu.

Kuinka moni teistä kerta toisensa jälkeen menee vaikkapa Helsingin Kamppiin tai Itäkeskukseen ihmettelemään sen kokoa ja kaupan paljoutta? Kerran sitä jaksaa ihmetellä, sen jälkeen sinne mennään vaan arkisesti ostoksille kun kulmille satutaan.

Pitkällä tähtäimellä vetonaulaksi tarvitaan jotain muuta. Se millä pääkaupunkiseudun isot ostoskeskukset kilpailee asiakkaista ja vetää ostovoimaa tontilleen on, yllätys-yllätys, tapahtumat!

Tapahtumissa on siis potentiaalia. Ja mikä parasta niitä mekin voimme sitä potentiaalia hyödyntää vaikkei meillä isoa ostoskeskusta olisikaan.

Pieksämäellä liian usein mietitään sitä mitä meillä ei ole, vaikka fiksumpaa olisi miettiä mitä kaikkea meillä on. Koska sen varaan on parempi rakentaa.

Unohdetaan ostoskeskus. Meillä on tapahtumien kannalta jotain paljon parempaa: Meillä on Pieksämäen keskusta! Kaikki palvelut on kompaktisti koottuna pienelle alueelle. Järvi on ihan rannassa ja monenlaista mainiota tilaa ihan vieressä. Liiketilaa on vielä vapaana ja sen neliövuokra on jotain ihan muuta mitä ostoskeskuksessa olisi.

Jotain kuitenkin puuttuu. Asiakkaat. Niitä meillä ei ole tarpeeksi, jostain pitäisi saada lisää.

Mites ne isot ostoskeskukset niitä hankkikaan? Ai niin, tapahtumilla!

Tapahtumat on olleet Pieksämäen matkailun selkärankana jo useamman vuoden ajan ja niissä tulisi nähdä myös kaupunkimme matkailustrategian tulevaisuus.

Pieksämäen sijainti, kaupunkirakenne ja tapahtumille soveltuvat puitteet yhdistettynä seudulta löytyvään tapahtumatuotannon osaamiseen tarjoaa todella monipuoliset mahdollisuudet tukea Pieksämäen kehitystä tapahtumamatkailun avulla.

Tunnustetaan kuitenkin tosiasiat: resurssimme eivät riitä suuriin megatapahtumiin. Keskikokoistenkin kanssa tekee tiukkaa. Ei tarvita kuin muutama tuhat ulkopaikkakuntalaista matkailijaa, niin kaupungin majoituskapasiteetti on äärirajoillaan.

Yhden tai kahden ison massatapahtuman sijaan parempi strategia onkin kehittää kaupunkiin useampia Big Wheelsin, Sylvi Symposiumin tai keskuskentän koiranäyttelyiden kaltaisia eri kohderyhmien tapahtumia, jotka ovat sopivan kokoisia suhteessa kaupungin matkailuresursseihin.

Pienempiin tapahtumiin meillä riittää resurssit ja pienistäkin puroista voi kasvaa suuri virta.

Toki isompiinkin tapahtumiin meillä on mahdollisuuksia, mikäli kohdeyleisönä ovat suurempien naapurikaupunkien asukkaat. Silloin vältetään Pieksämäen matkailun kompastuskivi eli rajallinen majoituskapasiteetti. Otetaan kohderyhmäksi ne sadattuhannet ihmiset joita asuu vain tunnin ajomatkan säteellä meistä.

Ei väkisin koeteta saada ihmisiä yöpymään. Myös päivävierailijat jättävät talousalueelle rahaa.

Tuollainen matka-aika suuntaansa mahdollistaa yöpymisen omassa kodissa – ja pidemmästä matkasta saapuville tapahtumavieraille on myös runsaammin hotellitarjontaa esimerkiksi Mikkelissä tai Jyväskylässä jos tapahtuma kasvaa niin isoksi ettei oma kapasiteettimme riitä.

Suunnittelu ja ideointi on helppoa. Mutta kuka ne tapahtumat sitten tekee? Mistä tänne polkaistaan lisää tapahtumamatkailua? Pitäisikö tässä nyt ryhtyä keksimään uusia tapahtumia?

Uuden tapahtuman kehittäminen on haasteellista ja pitkäjänteistä työtä. Ei siis välttämättä rynnätä heti lähteä keksimään ja kustantamaan uusia tapahtumia itse, vaan katseet kannattaa aluksi kääntää olemassa oleviin tapahtumiin. Otetaan taas lähtökohdaksi jotakin jota meillä jo on. Kuten jo aiemmin sanoin, sen varaan on hyvä rakentaa.

Verkostoitumista ja yhteistyötä ei matkailun ja etenkin tapahtumamatkailun merkeissä voi koskaan korostaa liikaa. Jotta homma toimii, pitää kaikkien olla veneessä ja soutaa samaan suuntaan. Yhteinen visio on tärkein, sillä ilman sitä on vaikea lähteä kehittämään yhtään mitään. Kun sellainen on löydetty ja perusorganisaatio ja toimintamallit ovat olemassa, on meidän hyvä lähteä kehittämään tapahtumamatkailua.

Voimme jatkossa tavoitella tapahtumavuoden täytteeksi vaikkapa kiertäviä yleisötapahtumia tai aiemmin muualla järjestettyjä, mutta mahdollisesti Pieksämäelle siirtymisestä kiinnostuvia tapahtumia.

Tuetaan omaa tapahtumaosaamista ja tehdään samalla Pieksämäestä houkutteleva ja kannustava paikka tapahtumien järjestämiselle. Markkinoidaan Pieksämäkeä entistä tehokkaammin tapahtumakaupunkina, nostetaan kerrankin esiin joku hyvä asia joka meillä jo on.

Mietitään Pieksämäen tapahtumia ja mahdollisuutta rakentaa alueen matkailustrategia tapahtumien varaan.

Meiltä löytyy omasta takaa potentiaalia – esimerkiksi Big Wheels, Venetmäen Tilimarkkinat, Beach & Blues Party, Teatterimaraton ja Sylvi Symposiumi. Ihan vain muutamia mainitakseni. Tarjontaa on yllättävän paljon kun sitä alkaa miettimään. Ne ovat tasokkaita ja valtakunnallisen laatuvertailun kestäviä matkailutuotteita.

Tämän kaltaiset jo olemassa olevat tapahtumat muodostavat luonnollisesti tapahtumamatkailustrategian selkärangan. Sitä tukee esimerkiksi Wanhojen Weturitallien ja Kulttuurikeskus Poleenin monipuolinen ohjelmatarjonta sekä seudun muut pienemmät tapahtumat ja matkailukohteet.

Yhdessä tämä kaikki kaupungissa oleva tietotaito ja kokemus mahdollistaa myös itse tapahtumatuotannon tuotteistamisen. Ei siis markkinoida pelkästään Pieksämäen tapahtumia yleisölle, vaan markkinoidaan myös Pieksämäkeä tapahtumajärjestäjille!

Meillä on loistava sijainti ja liikenneyhteydet. Meillä on monenlaiseen tarpeeseen soveltuvia tapahtumapaikkoja. Meillä on ryhmä kokeneita tapahtumajärjestäjiä tapahtumineen. Meillä on tietotaitoa ja resursseja.

Jos kehitämme ja tuotteistamme tämän oheen tapahtumien tukipalveluja; esimerkiksi vapaaehtoisten toimitsijoiden sekä järjestyksenvalvojien reservin ja lisäksi listaamme omien tapahtumiemme tarpeisiin hankitut telttakatokset, opasteet, radiopuhelimet ynnä muut varusteet yhteiseen varustepankkiin, niin meillä on pian tarjolla houkutteleva paketti myytäväksi myös seudun ulkopuolisille tapahtumajärjestäjille. Ne on pieniä asioita, mutta tapahtumajärjestäjän näkökulmasta merkittäviä. Pienet asiat työllistää eniten ja pienistä asioista riippuu usein koko tapahtuman onnistuminen.

Kehittämällä omia jo vakiintuneita tapahtumia ja hankkimalla seudulle uusia tapahtumia tasaisesti niin kesäsesonkiin kuin koko vuodelle, saamme matkailusta mahdollisesti irti jopa enemmän kuin mitä muutamalla massatapahtumalla tai sillä kauan kaivatulla sesonkiluonteisella turistimagneetilla saisimme.

Monipuolinen ja ympärivuotinen tapahtumatarjonta puolestaan lisää seudun vetovoimaisuutta ja tapahtumayleisö antaa uutta piristettä myös kaupallisten palvelujen kehittämiseen. Siinä on resepti, jota kannattaa lähteä selvittämään.

Tehdään Pieksämäestä hyvä paikka tapahtumille ja tehdään tapahtumien avulla Pieksämäestä hyvä paikka pieksämäkeläisille. Nykyisille ja tuleville.

2 kommenttia artikkeliin ”Matkailu ja Pieksämäki. Pieksämäen Matkailu

  1. Entäpä jos höyryveturit kuljettaisivat väkeä tapahtumiin? Voisi herättää kiinnostusta, mutta riittäisivätkö rautatieharrastajien rahkeet ja antaisiko VR ajoluvan?

    1. Tätä on selvitelty ja höyryveturimatkat on yhä mukana suunnitelmissa useammankin eri tapahtuman tiimoilla. Pieksämäeltä löytyy aktiivinen höyryveturiyhdistys, joka tekee Kana-veturillaan kesäisin muutamia matkoja välillä Pieksämäki-Varkaus. Matkailullisesti ongelmana on se, että tuo Varkauden suunta lienee ainoita, joissa höyryveturikalustolla pystyy muun liikenteen vähyyden vuoksi liikennöimään, pääradat on ruuhkaisempia. Ja Kana-veturin huippunopeus on muistaakseni 30-40km/h. Lisäksi ongelmana on se, että nykyään ei metsäpalovaroituksen aikana saa höyryveturilla liikennöidä laisinkaan ja yleensä parhaan matkailusesongin aikaan on myös metsäpalovaroitussesonki.

Vastaa käyttäjälle adminPeruuta vastaus