On yllättävää, kuinka moni suomalainen on viime vuosina hurahtanut trumpismiin. Vaikka MAGA-liikkeen ”America First” -politiikka ei millään tavalla palvele Suomea, jotkut näyttävät ottavan sen omakseen aivan kuin olisivat itsekin osa amerikkalaista poliittista kenttää.
Suomalaiset ovat kuluttaneet jo vuosikymmeniä amerikkalaista viihdettä, mediaa ja kulttuuria, joten USA:n poliittiset ilmiöt tuntuvat monille suomalaisille läheisiltä aivan kuten Frendien Joey tai Dallasin JR. Tätä vielä tehostaa se, että USA:n vaalit ja politiikka ovat saaneet aina vain enemmän palstatilaa kotimaisesta mediasta
Trumpin viesti vetoaa niihin, jotka kokevat, että globalisaatio, eliitti ja ”suvaitsevaisto” ovat vieneet tavallisen kansan äänen. Suomessa tämä näkyy erityisesti EU-vastaisuudessa, maahanmuuttokriittisyydessä ja perinteisten arvojen puolustamisessa. En tiedä onko aiheesta tehty tutkimuksia, mutta oma näppituntuma on, että trumpismin leviäminen Suomeen eskaloitui etenkin koronan myötä.
Aiemmin vastaavat poliittiset liikkeet ovat rantautuneet Suomeen usein viiveellä. Esimerkiksi populistiset ja nationalistiset liikkeet ovat historiallisesti saaneet Suomessa jonkin verran jalansijaa ottaen vaikutteita muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista. Internet ja some-alustat ovat kuitenkin lisänneet tiedonkulun nopeutta ja laajuutta.
MAGA-sisällöt tarjoavat selkeitä viholliskuvia ja yksinkertaistettuja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Trumpismi kukoistaa etenkin vaihtoehtomedian ja some-alustojen ansiosta. Monet suomalaiset, jotka seuraavat esimerkiksi YouTubea, Telegramia tai X:ää, altistuvat helposti MAGA-narratiiveille, kuten ”deep state”, vaalivilppi tai koronarajoitusten salaliitot. Moni suomalainen tuntuu kokevan länsimaisen globalismin, woke-kulttuurin tai liberaalin median uhkana, ja Trump näyttäytyy taistelijana tätä vastaan.
MAGA-sisällöt leviävät tehokkaasti some-algoritmien kautta. Kun joku alkaa katsoa tai seurata tietynlaista sisältöä, algoritmit syöttävät lisää samanhenkistä materiaalia, mikä vahvistaa käsitystä, että ”näinhän asiat oikeasti ovat”. Tämä voi johtaa syvenevään uskoon salaliittoihin ja polarisoituneisiin näkemyksiin.
Amerikkalaisen MAGA-trumpismin teorioita on alettu soveltaa myös Suomen yhteiskunnalliseen todellisuuteen: Kotimaisten trumpistien mielestä myös meillä eliitti ”salailee” asioita, media ”valehtelee” ja perinteiset instituutiot ”ovat korruptoituneita”. Trump nähdään myös konservatiivisten arvojen puolustajana, erityisesti perhearvojen, uskonnon ja sananvapauden suhteen. Jotkut suomalaiset samaistuvat tähän ja uskovat, että myös Suomessa on meneillään samanlainen ”kulttuurisota” kuin Yhdysvalloissa.
Joillekin MAGA-trumpismi ei ole niinkään poliittinen ideologia kuin identiteetti ja kapinaliike. Se antaa tunteen siitä, että kuuluu vaihtoehtoiseen ”heränneiden” joukkoon, joka ymmärtää maailman ”todellisen” tilan. Tämä voi olla houkuttelevaa erityisesti niille, jotka kokevat itsensä ulkopuolisiksi tai pettyneiksi nykyiseen politiikkaan – asuivatpa he sitten missäpäin maailmaa tahansa. Vaikka ”America First” -politiikka ei varsinaisesti palvele suomalaisia, trumpismi tarjoaa helposti omaksuttavan maailmankuvan, jossa on selkeät viholliset ja yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
Mutta mitä tapahtuu, kun tätä trumpismia sovelletaan suomalaiseen yhteiskuntaan?
Mutta mitä tapahtuu, kun tätä trumpismia sovelletaan suomalaiseen yhteiskuntaan? Ensimmäinen ja ilmeisin vaikutus on poliittisen keskustelun rapautuminen. Trumpismin kulttuurisota perustuu jyrkkään vastakkainasetteluun, epäluottamukseen instituutioita kohtaan ja usein myös todellisuuden vääristelyyn tai ainakin liioitteluun. Vaihtoehtoisiksi totuuksiksikin näitä on toisinaan kutsuttu.
Suomessa monipuolueinen poliittinen järjestelmä on perinteisesti nojannut yhteistyöhön yli puoluerajojen ja kompromisseihin, mutta käytännössä kahden valtapuolueen USA:ssa syntyneen trumpismin mukanaan tuoma populismi ja epäluottamus politiikkaan voivat tehdä Suomenkin päätöksenteosta entistä polarisoituneempaa ja sekavampaa.
Salaliittoteorioiden leviäminen heikentää demokratian perustaa, koska ne nakertavat kansalaisten luottamusta vaalijärjestelmään, oikeuslaitokseen ja mediaan. Kun ihmiset alkavat uskoa, että ”syvä valtio” tai ”globalistieliitti” ohjailee kaikkea kulisseissa, he saattavat kääntyä virallisia instituutioita vastaan ja etsiä vaihtoehtoisia totuuksia, jotka eivät perustu faktoihin. Tämä voi johtaa passiivisuuteen vaaleissa, kun ihmiset uskovat, ettei heidän äänensä merkitse mitään, tai pahimmillaan radikalisoitumiseen, kuten Yhdysvalloissa nähtiin Capitolin valtauksen yhteydessä. Suomessa tämä voi näkyä esimerkiksi viranomaisten vastustamisena, disinformaation levittämisenä ja demokraattisten prosessien kyseenalaistamisena.
Trumpismin soveltaminen Suomeen on myös taloudellisesti ja geopoliittisesti ongelmallista, koska Yhdysvaltain ”America First” -protektionismi ja patriotismi eivät ole Suomen edun mukaisia. Yhdysvaltojen kauppapolitiikka perustuu pitkälti oman teollisuutensa suojelemiseen ja kansainvälisten kumppaneiden kustannuksella toimimiseen. Jos Suomi omaksuisi samankaltaisen eristäytyvän ja protektionistisen linjan, se heikentäisi Suomen asemaa avoimessa maailmantaloudessa, josta se on pitkälti riippuvainen.
Suomi on pieni, vientivetoinen maa, joka tarvitsee toimivia kansainvälisiä kauppasuhteita ja luotettavia kumppaneita
Suomi on pieni, vientivetoinen maa, joka tarvitsee toimivia kansainvälisiä kauppasuhteita ja luotettavia kumppaneita, eikä voi pärjätä yksin kotimaisilla sisämarkkinoillaan kuten Yhdysvallat. Lisäksi Yhdysvaltain patriotismi nojaa ajatukseen kansallisesta ylivertaisuudesta ja globaalista vaikutusvallasta, mikä ei sovi Suomen kaltaiseen pieneen, yhteistyöhön nojaavaan valtioon. Suomi hyötyy eniten monenkeskisestä kansainvälisestä yhteistyöstä, kuten EU:sta ja Naton kaltaisista turvallisuusjärjestelyistä, kun taas trumpismi pyrkii purkamaan juuri tällaisia liittoumia ja korostamaan yksittäisten valtioiden etuja muiden kustannuksella. Suomen turvallisuus ja taloudellinen vakaus rakentuvat luottamukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, ei suurvaltojen vallanhaluun ja eristäytymispolitiikkaan.
Voidaan siis todeta, että MAGA-trumpismin kulttuurisota ja protektionismi eivät tarjoa Suomelle mitään kestävää hyötyä, vaan lähinnä tuovat mukanaan epävakautta, vastakkainasettelua ja irrallisia konflikteja, jotka eivät edes liity Suomen poliittiseen todellisuuteen. Suomalaisen poliittisen keskustelun ja yhteiskunnallisen vakauden säilyttämiseksi on tärkeää pitää erillään Yhdysvaltojen sisäiset kamppailut ja Suomen todelliset haasteet, jotka vaativat harkittua ja pragmaattista politiikkaa, eivät irrationaalista ideologista taistelua.