Luottamuspula

Pieksämäen päätöksentekoa vaivaa luottamuspula. Luottamushenkilöt eivät luota viranhaltijoiden vilpittömyyteen ja viranhaltijat eivät luota luottamushenkilöiden kykyyn tehdä päätöksiä. Sitä harvemmin kukaan sanoo suoraan, mutta rivien välistä asia on helposti luettavissa.

On vaikea sanoa milloin tämä epäluottamuksen kierre on saanut alkunsa, mutta kyseessä on vakava ongelma, joka ruokkii itse itseään – niin kauan kuin luottamusta ei saada palautetuksi, kuilu luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä kasvaa yhä syvemmäksi ja leveämmäksi.

kuilu luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä kasvaa yhä syvemmäksi ja leveämmäksi

Tilanne pahenee ja tyytymättömien valtuutettujen joukko kasvaa suuremmaksi. Esimerkiksi kipeästi kaivatun yläkoulun rahoituspäätös palautettiin kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun 2/3 valtuuston äänin.

Kyse ei pohjimmiltaan ole siitä, että virkamiehet eivät nauttisi valtuuston luottamusta vaan pikemminkin siinä ettei valtuuston päätöksentekokyky nauti enää viranhaltijoiden luottamusta. Mielestäni kyse ei ole myöskään valtataistelusta viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä, vaan nimenomaan luottamuksen puutteesta – puolin ja toisin.

Valtuutetut ovat jo pidemmän aikaa valittaneet siitä, että päätettävät asiat esitellään valtuutetuille hyvin mustavalkoisesti. Kun valmistelutyön tulos tuodaan julki, on useimmiten olemassa vain yksi ainoa oikea ratkaisu ja muut ratkaisut ovat vääriä.  Jollet ole puolesta, olet vastaan. Jos olet eri mieltä, olet väärässä.

useimmiten olemassa vain yksi ainoa oikea ratkaisu ja muut ratkaisut ovat vääriä

Yleensä tähän liittyy myös kiire – asia tuodaan valtuutettujen puitavaksi vasta aivan viime metreillä ja päätöksentekoa hoputetaan milloin minkäkin aikataulun perusteella.

Tästä syntyy hyvin helposti sellainen mielikuva, että päätettävää asiaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Esittelijän ehdotuksen mukainen päätös on tehtävä, muu ei auta. Mitä tästä avoimuuden ja vaihtoehtojen puutteesta ja kiireestä pitäisi päätellä?

Asioita valmistelevat viranhaltijat eivät luota kaupunginvaltuuston kykyyn tehdä oikeita päätöksiä. Sen johdosta asiat pyritään valmistelemaan mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman valmiiksi. Usein niin pitkälle, että vaihtoehdot ovat karsiutuneet pois ja jäljelle on jäänyt vain se yksi ja ainoa hyväksi havaittu.

valmistelevat viranhaltijat eivät luota kaupunginvaltuuston kykyyn tehdä oikeita päätöksiä

Koska valtuutettujen kykyyn käsitellä asioita objektiivisesti ei luoteta, aina ei myöskään valmistelutyön pohjana olleita aineistoja tai laskelmia ei haluta tuoda kaikkien valtuutettujen saataville. Tiedotus on usein valikoivaa ja niukkaa.

Kun valtuusto ei aidosti pääse tekemään päätöksiä – vertailemaan vaihtoehtoja ja valitsemaan niistä parasta, syntyy valtuutettujen keskuudessa helposti epäilys, että nyt on jollain ketunhäntä kainalossa. Vaikka todellisuudessa näin ei olisikaan.

Tällainen mielikuva juonittelevista viranhaltijoista johtaa helposti epäilykseen, että asiat eivät ehkä kestä päivänvaloa. Siitä seuraa taas liiankin helposti eri viranhaltijoiden mustamaalaaminen ja erilaisten salaliittoteorioiden kehittely. Epäluottamuksen kierre jatkuu.

asiasta kuin asiasta tulee helposti piilotettu epäluottamuslauseäänestys viranhaltijoita vastaan

Kun asioista ei ole valtuutetuille tarjolla riittävästi tietoa ja riittävän ajoissa, on päätöksenteko hankalaa. Ollaan tilanteessa, jossa asiasta kuin asiasta tulee helposti piilotettu epäluottamuslauseäänestys viranhaltijoita, asioiden valmistelua ja päätöksentekomallia vastaan.

Kun päätöksenteko takkuaa, se lisää vettä myllyyn eli viranhaltijoiden epäluottamusta luottamushenkilöiden päätöksentekokykyä kohtaan. Kierre jatkuu ja syvenee. Lopputuloksena on koko kaupungin päätöksenteon halvaantuminen.

Tämä ongelma on hautunut meillä jo pitkään. Nyt ollaan siinä pisteessä, että päätöksenteko on todellakin kriisissä ja se vaikuttaa jo paikkakunnan tulevaisuudennäkymiin ja elinvoimaisuuteen. Jotain olisi tehtävä ja äkkiä – keskinäinen luottamus viranhaltijoiden ja luottamuselinten välille olisi palautettava.

Luottamus ei palaudu salaliittoteorioilla, viranhaltijoiden mustamaalaamisella tai kaupunginvaltuuston päätösten mollaamisella. Tarvitaan poliittista johtajuutta, avoimuutta valmisteluun, parempaa tiedonkulkua ja mahdollisuuksia aitoon päätöksentekoon.

5 kommenttia artikkeliin ”Luottamuspula

  1. Sen verran pitää omaa tekstiä vielä täydentää, että luottamuspula on molemminpuolinen ja monitahoisempi. Perusongelma ei ratkea virkamiehiä vaihtamalla, kuten osa on ehdottanut blogiani sosiaalisessa mediassa kommentoidessaan. Kaupunginvaltuustossamme on useita ryhmiä ja rintamalinjoja vilisee ristiin rastiin valtuustosalia. Se taas tekee luottamushenkilöorganisaatiosta vaikeasti tulkittavan ja jopa ennalta-arvaamattoman, joka sitten omalta osaltaan johtaa siihen että viranhaltijat eivät luota valtuuston kykyyn tehdä päätöksiä. Eli kyllä myös meidän valtuutettujen kannattaa katsoa peiliin siinä missä viranhaltijoidenkin.

  2. Tosi hyvää avointa kiihkotonta asiallista pohdintaa Heikki, toivottavasti tämä avaa reilun rehdin keskustelun Pieksämäen poliittisesta tilanteesta, johtamisesta, tavoiteista ja yhteisten asioiden hoitamisesta. Jätetään politikointi vähemmälle ja ajatellaan asioita ”Pieksämäki puolueen” ja asukkainen näkökulmasta!

Vastaa käyttäjälle Jorma KarjalainenPeruuta vastaus