Urho Kaleva Kekkonen vaaleanpunaisessa toppapuvussa kansallispuistossa kalaretkellä Leonid Brezhnevin kanssa. Aito kuva olisi täyttä kultaa: absurdi, ristiriitainen ja siinä olisi aivan liikaa kontrastia ollakseen totta. Sellainen, joka jäisi mieleen ja saisi miettimään, mitä ihmettä siinä tilanteessa tapahtui. Mutta tekoälyllä tuotettuna? Njääh! Se on vain yksi miljoonista saman kaavan tuotteista.
Tekoäly on tehnyt sisällöstä kuin pikanuudelia – nopeaa, halpaa ja lähes mautonta. Kliketi-kliks, ja presidentti skeittaa, paavi paistaa makkaraa, tai marsilaiset istuvat savusaunassa. Vitsi on aina sama – joku tuttu hahmo tai asia erikoisessa kontekstissa, ainoastaan hahmot vaihtuvat. Alkuperäinen oivallus? Sitä ei näy. Tilannetaju? Sitä ei löydy. Tämä johtuu siitä, että tekoäly ei keksi, vaan se vain muotoilee uudelleen sen, mitä sen kielimallin koulutusaineistossa on jo nähty.
Nyt kun jokainen kadulta repäisty standardiväinämöinen voi napin painalluksella tehdä mitä tahansa, siitä kaikesta tulee lopulta arvotonta. Aivan kuten halpamuoti tekee uusimmasta trendistä kuluneen jo ennen kuin olet ehtinyt ostaa sen, tekoäly tekee jokaisesta kuvasta ja vitsistä kulahtaneen jo ennen kuin se saavuttaa edes uutisvirran puolivälin.
Juuri siksi oikeat oivallukset ja uudet ideat nousevat arvoon arvaamattomaan. Toistaiseksi kone pystyy kyllä jäljittelemään, mutta ei ajattelemaan, luovan ihmisen kyky nähdä tilanne, yhdistää irralliset palaset ja tuottaa jotain aidosti yllättävää muuttuu luksustuotteeksi. Se on kuin käsin veistetty ja valmiiksi koottu tuoli Ikean koottavien bulkkituotteiden maailmassa – hitaampi, kalliimpi, mutta satakertaisesti merkityksellisempi ja arvostetumpi.
Jos olet luova suunnittelija ja sisällöntuottaja, lopulta sillä ei kuitenkaan ole väliä, käytätkö tekoälyä apunasi vai et, kunhan idea on originaali ja syntynyt oman kokemuksesi, näkemyksesi ja osaamisesi pohjalta. Kun siinä näkyy sinun inhimillinen kädenjälkesi – se särö, joka syntyy vain oikeasta elämästä – lopputulos voi olla sekä merkityksellinen että kiinnostava.
Tekoälysisällön esiinmarssin jälkeen laiskasti generoitu kuvapläjäys somefeedissäsi on yhtä kiinnostava kuin eilinen sää. Jos haluat pysäyttää ihmisen, sinulla täytyy olla jotain, mitä koneella ei vielä ole: tilannetaju, huumorintaju, inhimillinen särmä. Lyhyesti sanottuna: ajatus.
Ja jos sitä ei ole, kannattaa totutella siihen, että algoritmi heittää sinut tekoälysisältöinesi samaan digitaaliseen roskakoriin kuin viime viikon trendimeemit – eikä kukaan edes huomaa, kun sinäkin olet vain yksi tekoälyn kopio miljoonien kaltaisesi joukossa.