Pieksämäellä on viime aikoina mietitty alueen kasvatus- ja opetuspalvelujen tulevaisuutta oikein urakalla. Paikallisista päättäjistä ja asiantuntijoista koottu palvelurakennetyöryhmä on saanut työnsä päätökseen ja loppuraportti on lähdössä koulutuslautakunnan, kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.
Julkisuudessa eniten keskustelua ovat herättäneet Naarajärvelle suunniteltu yhtenäiskoulu ja kyläkoulujen kohtalo. Oppilasennusteiden mukaan etenkin Montolan alakoulu on lähestynyt kuntaliitoksen yhteydessä vahvistettuja lakkautusrajoja ja huhut Montolan kyläkoulun lakkauttamisesta ovat synnyttäneet jopa pienimuotoisen kansanliikkeen koulun säilyttämiseksi.
Nyt kun olen ta-van-nut pariin otteeseen työryhmän loppuraporttia ja siinä olevaa esitystä tuleviksi kasvatus- ja opetusjärjestelyiksi, niin mielestäni esityksessä ei kuitenkaan mainita Montolan alakoulun lakkauttamista, vaikka tämänsuuntaisia huhuja on ollut runsaasti liikkeellä. Montolan oppilasaluetta esitetään kylläkin yhdistettäväksi Virtasalmen ja Vehmaskylän oppilasalueisiin 1.8.2011 alkaen. Oppilasalue ei kuitenkaan ole yhtä kuin koulu ja esityksessä onkin Virtasalmi-Vehmaskylä-Montola -oppilasalueen alle listattuna kaikki alueella nykyisin toimivat kolme alakoulua.
Tarkoittaako tämä siis sitä ettei Montolan koulua olla lakkauttamassa? Ainakin toivon niin, sillä jos lakkautus on todennäköisin vaihtoehto, niin mielestäni se pitäisi myös sanoa esityksessä selkeällä suomen kielellä. Nyt sitä ei sanota. Montolan koulun suhteen on syytä olla tarkkana ja muistaa myös aiemmat kouluun liittyvät järjestelyt. Osa alueen asukkaista muistaa heille vakuutetun ettei 5-6-luokkalaisten siirtyminen Virtasalmen kirkonkylän koululle vaikuttaisi heidän alakoulunsa tulevaisuuteen. Vaikka se ei käytännön opetusjärjestelyihin vaikuta, ei tässä tapauksessa voida tuijottaa vain ns. ”lakkautusrajaan”, jos se häämöttää sen vuoksi että osa koulun oppilaista onkin siirretty toiseen kouluun.
Vaikka Montola nyt saisikin pitää koulunsa, niin silti ei ole mitään syytä huokaista helpotuksesta. Väestö vähenee koko Pieksämäen alueella ja asukaslukumme kutistuessa vähenevät myös koulujemme oppilaat. Jossain tulevaisuudessa häämöttää se raja, jota pienempää koulua ei ole enää opetuksellisistakaan syistä järkevää ylläpitää ja lakkautusuhka realisoituu. Eräillä kouluilla tuo raja on lähempänä, toisilla kauempana. Mutta niin kauan kuin seudun väki vähenee, kulkee kehitys vääjäämättä kohti koulujen lakkautuksia.
Pelkällä hyvällä tahdolla ei kehityksen suuntaa voida kääntää, vaan puheiden lisäksi tarvitaan myös käytännön toimia. Ainoa keino pitää kotiseutumme elinvoimaisena on kääntää muuttotappio voitoksi tai vähintään pysäyttää se. Koulujamme ei pelasta eläkepäivillään maaseudun rauhaan palaavat paluumuuttajat, tarvitaan uusia lapsiperheitä ja lapsia perheisiin. Se taas kulminoituu työpaikkojen säilyttämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Se on helpommin sanottu kuin tehty.
Onneksi meiltä löytyy myös positiivisia esimerkkejä, Siikamäki-Peiposjärvi alueella on tartuttu sanoista tekoihin ja aktiivisen markkinoinnin ja yhteistoiminnan tuloksena kylät ovat saavuttaneet paitsi valtakunnallista huomiota, myös houkutelleet alueelleen lapsiperheitä siihen malliin, että päivähoito ja Peiposjärven alakoulu natisevat liitoksissaan.
Peiposjärven vuonna 1899 perustettu koulu on paitsi Pieksämäen vanhin, myös rakenteellisesti kehnoimmassa jamassa. Koulurakennus kaipaisi perusteellista remonttia ja nykyisellä lapsimäärällä myös lisää tilaa esimerkiksi laajennuksen tai lisärakennuksen muodossa. Koska esityksen tarkoituksena on kantaa kauas tulevaisuuteen, on puntaroitava sitäkin onko Siikamäen-Peiposjärven oppilasbuumi ohimenevä ilmiö vai pysyvätkö alueen oppilasmäärät suurina myös tulevaisuudessa.
Tähän sinänsä positiiviseen ongelmaan palvelurakennetyöryhmä on pohtinut useampia eri ratkaisumalleja ja päätynyt varovaiseen odottavaan vaihtoehtoon, jossa Peiposjärven koululle ei tehtäisi merkittäviä investointeja seuraavien vuosien aikana, vaan osa opetuksesta järjestettäisiin 18 kilometrin päässä Jäppilän koululla. Jäppilään siirtyisivät mm. taito- ja taideaineiden opetus sekä liikuntatunnit liikuntasalituntien ja joukkuepelien osalta.
Edellä kuvatun vaihtoehdon kustannukset olisivat jotain 130.000 ja 250.000 euron välissä, sisältäen päiväkodin ja ryhmiksen tiloihin toiminnallisia parannuksia ja uuden erillisen sisäänkäynnin märkäeteisineen. Esitetyn hintahaitarin alarajalla oppilaat käyttäisivät Jäppilän teknisen työn tiloja, kalliimpi vaihtoehto pitäisi sisällään ajanmukaistamista Peiposjärven omiin teknisen työn tiloihin. Nämä neljännesmiljoonan toimenpiteet auttaisivat jonkin verran Peiposjärven koulun tilaongelmien suhteen, mutta kuten loppuraportissa todetaan ”kunnostuksista ja parannuksista huolimatta tilat jäävät epäkäytännöllisiksi”.
Toisena vaihtoehtona on ollut esillä ettei nykyiselle koulurakennukselle tehtäisi yhtään mitään, sen annettaisiin olla entisellään. Sen sijaan koulun pihamaalle vuokrattaisiin viideksi vuodeksi tilapäiset siirtotilat eli ns. parakkikoulu teknisen työn ja päiväkodin käyttöön. Kaikkine kustannuksineen vuokrat mukaan luettuna viisi vuotta tulisi kustantamaan yhteensä saman verran kuin ykkösvaihtoehto eli noin 250.000 euroa. Viiden vuoden jälkeen olisi tehtävä taas uusia ratkaisuja, kun vuokraisäntä veisi parakkinsa pois.
Kolmas vaihtoehto olisi, että nykyinen Peiposjärven koulu peruskorjattaisiin täydellisesti ja siihen rakennettaisiin myös uutta lisätilaa. Tämän investoinnin kustannukset olisivat miljoonan euron luokkaa eli karkeasti noin nelinkertaiset kahteen muuhun vaihtoehtoon verrattuna. Samalla tosin taattaisiin Peiposjärven oppilaille ja päivähoitolapsille ajamukainen ja turvallinen oppimisympäristö, jossa opetus tapahtuisi pääsääntöisesti yhdessä paikassa ilman siirtymistaivalta Jäppilään ja takaisin. Samalla päättyisi myös kylän kehittämistä varjostava epävarmuus lähikoulun tulevaisuudesta.
Kun otetaan huomioon millaisen työn alueen asukkaat ovat tehneet kyliensä elinvoimaisuuden eteen ja kuinka hyvin tehty työ on tuottanut tulosta, tuntuisi tuo täydellinen peruskorjaus järkevältä ja oikeudenmukaiselta ratkaisulta. Vaikka miljoona euroa on iso raha, niin uskoisin sen kantavan hedelmää ja pitävän alueen vireänä ja lapsiperheiden kannalta houkuttelevana. Jos ja kun seudullemme luodaan uusia työpaikkoja ja houkutellaan uusia asukkaita, veikkaisin että valtaosa heistä haluaa asua maaseudun rauhassa. Jos tarjolla on ajanmukainen lähikoulu, niin se on varma vetovoimatekijä.
On toki fiksua ottaa huomioon se riski, että Siikamäen-Peiposjärven nykyinen oppilasbuumi ei välttämättä ole pysyvä ilmiö ja viiden vuoden päästä miljoonalla remontoitu koulu saattaisi olla vajaakäytöllä. Tästä löytyy varoittavia esimerkkejä eri puolilta maata. Tämä riski ”hukkainvestoinnista” on suurin syy sille, miksi Peiposjärven koulun remontointiin ei olla kovin innokkaita sijoittamaan suuria summia.
Tämän hetkisen tilanteen ja käytössä olevien oppilasennusteiden mukaan Peiposjärvelle kuitenkin kannattaisi investoida. Tilanne on päällä juuri nyt ja eikä viiden vuoden päästä. Odottamalla puoli vuosikymmentä tilapäisratkaisujen turvin jatkuvassa epävarmuudessa ei ainakaan paranneta mahdollisuuksia oppilasmäärien pysymiseen riittävällä tasolla. Jos koulurakennus peruskorjataan perusteellisesti, lienee mahdollista ottaa remontissa huomioon myös se hukkainvestoinnin riski ja tehdä remontti siten, että koulurakennus mukautuu myös tulevaisuuden haasteisiin.
Jos Peiposjärven kouluun uskallettaisiin panostaa ja luotettaisiin alueen asukkaiden intoon toimia kyliensä eteen myös tulevaisuudessa, toimisi se kannustavana esimerkkinä myös Virtasalmen-Vehmaskylän-Montolan oppilasalueen vanhemmille. Peiposjärven koulun suhteen pallo on nyt päättäjillä, Montolan koulun suhteen peliä ei kannata vielä viheltää poikki, vaan syöttää pallo uudelleen alueen asukkaille. Ottaako joku sen vastaan? Omalla työllä ja yritteliäisyydellä on mahdollista saada tuloksia aikaan!
Ps. Tässä vielä linkki Google Maps -karttaan, jossa Pieksämäen alakoulujen sijainnit on merkittynä.
Jotta kenellekään ei jäisi väärää käsitystä, niin palveluverkkotyöryhmä on tehnyt kokonaisuutena aivan loistavaa työtä. Paikallisin voimin on saatu kasaan hyvä esitys, jossa on onnistuttu löytämään hyviä ratkaisuja hankaliin ongelmiin.
Tässä esitetyt ajatukset ovat lähinnä vain hienosäätöä ja esimerkiksi Peiposjärven koulun osalta työryhmä on siis tuonut nuo kaikki kolme vaihtoehtoa esille, jotta koulutuslautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja lopulta valtuustossa päätettäisiin mikä niistä toteutetaan.
Kaiken kaikkiaan siis työryhmän esitys on mielestäni hyvä ja sen jäsenet ansaitsevat hatunnoston hyvästä työstä!