Pieksämäki

Pieksämäki tarvitsee toimivan kiinteistöstrategian – ei enää loputonta veivaamista

kirjoittaja

Pieksämäen kaupungin kiinteistötilanne kuvastaa laajempaa muutosta, jota moni suomalainen kunta elää todeksi. Tilojen tarve ei ole enää entisensä, eikä se tule palaamaan. Väestön väheneminen, palvelujen keskittyminen, digitalisaatio ja etätyön yleistyminen ovat muuttaneet pysyvästi sitä, kuinka paljon ja millaisia tiloja kaupunki tarvitsee. Verovaroilla kustannettavia neliöitä on yksinkertaisesti liikaa. Eikä ongelma ole edes näin yksinkertainen. Kun tiloja … Lue lisää

Mainehaitta – poliittisen keskustelun pelote

kirjoittaja

Kuntapolitiikassa on yksi sana, joka kaivetaan esiin erityisesti silloin, kun jokin päätös tuntuu vaikealta: mainehaitta. Kun pöydällä on miljoonaluokan investointi tai uuden alueen kaavoitus investointilupausten perusteella, keskustelu alkaa yleensä numeroista. Kannattavuuslaskelmista. Työllisyysvaikutuksista. Riskiarvioista. Skenaarioista. Ja joskus pelkät luvut eivät vakuuta tai anna yksiselitteistä vastausta. Investointisitoumukset ovat ehdollisia. Aikataulut venyviä. Markkinanäkymät epävarmoja. Riskit kasautuvat kunnalle, ja … Lue lisää

Säästetäänkö vai maksetaanko lopulta enemmän? – Vaalijalan alasajo uhkaa hajottaa erityisosaamisen

kirjoittaja

Eloisan sopeutustoimet Vaalijalaan eivät koske vain Etelä-Savoa, vaan uhkaavat hajottaa vuosikymmenten aikana rakennetun osaamiskeskittymän ja siirtää moninverroin yksittäisten hyvinvointialueiden säästöjä suuremmat kokonaiskustannukset koko sote-järjestelmän maksettavaksi. Eloisan sopeutustoimet osuvat nyt Vaalijalan ytimeen. Neljän kuntoutusyksikön sulkeminen, 25 laitospaikan poistuminen ja kymmenet työntekijät epävarman edessä eivät ole vain yhden alueen sisäisiä järjestelyjä, vaan päätöksiä, joilla horjutetaan vuosikymmenten aikana … Lue lisää

Savonsolmu – unelma järven rannalla

kirjoittaja

Vuonna 1976 Pieksämäen Toikanniemi oli muuttunut. Rannan tervaleppien lomasta nousi betoninen, alumiinilla verhoiltu ja lasipintainen puistohotelli, joka toi pikkukaupunkiin suuren maailman sävyjä. Juuri avautunut Hotelli Savonsolmu oli kuin lupaus tulevasta – uuden ajan maamerkki, joka yhdisti modernin arkkitehtuurin, suomalaisen designin ja 1970-luvun itsevarmuuden. Hotellin rakennuttajana toimi Pieksämäen Osuuskauppa, ja suunnittelusta vastasivat SOK:n rakennusosaston arkkitehti Maunu … Lue lisää

Valokuitubuumin jälkiä ei peitellä – vaikka pitäisi

kirjoittaja

Valokuitua vedetään Suomessa nyt historiallisen kovalla vauhdilla. Uudet operaattorit houkuttelevat nopeilla valokuituliittymillä, jotka maksavat vähemmän kuin perinteisillä kilpailijoilla ja avausmaksustakaan ei tarvitse välittää, kunhan tekee määräaikaisen sopimuksen – eikä siinä mitään. Nopeille nettiyhteyksille on aito tarve, ja kaivaminen kuuluu asiaan. Mutta kun katukuvaa katsoo, huomaa, mitä kaikkea muuta kampanjahintaan kuuluu. Katuja avataan ristiin rastiin, jalkakäytäviä … Lue lisää

Pieksämäki ON matkailukaupunki.

kirjoittaja

Kiitos Riitta Sippo kirjoituksestasi Pieksämäen Lehdessä (20.3.2025), jossa käsittelit Pieksämäen tilannetta ja tulevaisuutta. Yksi kohta kuitenkin herätti meissä Tapahtumaverkko ry:n jäsenissä ihmetystä – ja syystä. Kirjoitit: ”Matkailu ja turismi eivät ole Pieksämäen juttu. Onko joku nähnyt täällä turistin? Minä en ainuttakaan 7 vuoden aikana.” Lisäksi viittasit siihen, ettei Pieksämäellä olisi kesäasukkaita tai matkailijoita, koska saamasi … Lue lisää

Omistaja vai toiminta – mihin keskustelu Iso-Pappilasta voisi keskittyä?

kirjoittaja

Pieksämäen Iso-Pappila on kiistatta merkittävä historiallinen kohde. Se on rakennus, joka ansaitsee arvostusta ja huolenpitoa, ja jonka tulisi säilyä kulttuurin kehtona ja matkailukohteena myös tulevaisuudessa. Tästä asiasta tuntuu vallitsevan laaja yhteisymmärrys. Sen sijaan keskustelu on ajautunut jumittamaan yhteen kysymykseen: kuka omistaa seinät? Mielestäni kaupungin omistus ei ole itseisarvo. Kaupunki on hallinnut Iso-Pappilaa jo kohta neljä … Lue lisää

Pieksämäen brändi kirkkaammaksi – nyt on oikea hetki!

kirjoittaja
Kuivituskuva. 1940-luvun tyylinen kaupunkimaisema.

Pieksämäellä on hyvä vire. Uusia hankkeita syntyy, yritykset investoivat ja yhteisöllisyys on vahvaa. Alueella on nähtävissä monia positiivisia signaaleja, jotka kertovat siitä, että Pieksämäellä on vetovoimaa ja kehitystä tapahtuu useilla rintamilla. Nyt kun huhtikuun kuntavaaleissa valittava uusi kaupunginvaltuusto aloittaa uuden kuntastrategian ja elinvoimaohjelman työstämisen, on samalla erinomainen tilaisuus tarkastella ja terävöittää myös Pieksämäen kaupunkibrändiä. Mitä … Lue lisää

Pieksämäki – pieni kaupunki, suuret mahdollisuudet

kirjoittaja

Usein kuulen kysyttävän, miksi olen edelleen Pieksämäellä. Suurin osa omasta ikäluokastani on lähtenyt jo vuosikymmeniä takaperin työelämään kasvukeskuksiin tai jopa ulkomaille. Silti minä ja monet muut olemme jääneet tänne, koska näemme kaupungissa mahdollisuuksia, joita harva huomaa ensisilmäyksellä. Pieksämäki on monelle tuttu rautateiden solmukohtana, mutta kaupungin elinvoima nojaa paljon muuhunkin kuin junien aikatauluihin. Vaikka ikääntyvä väestö … Lue lisää

Miten liikuntahallisoppa keitettiin?

kirjoittaja

Liikuntasalit ovat olleet yksi Pieksämäen kuntapoliittisen syksyn kuumimmista puheenaiheista. Aiheesta on riittänyt puhetta niin toriparlamenteissa, lautakunnissa kuin kaupunginhallituksessakin. Muutamia vuosia sitten kaupungin päättäjät totesivat, että Hiekanpäässä sijaitseva Pieksämäen Urheilutalo on kipeästi peruskorjauksen tarpeessa. Samassa yhteydessä palloilulajien harrastajien keskuudesta tuotiin julki myös toiveita isommasta salista tai peräti kahdesta, jotta tilat täyttäsivät nykypäivän vaatimukset mm. salibandyn korkeammilla … Lue lisää