Muuan lukija ihmetteli Pieksämäen lehdessä 17.12.2014 aiempaa harjannostajaispuhettani ja siinä esille nostettua matkakeskusta. Tässä lehteen kirjoittamani selvitys mistä asiassa on kysymys.
Liikenneministeriö käynnisti 1990-luvulla hankkeen, jonka tarkoituksena oli vuoteen 2007 mennessä toteuttaa reilut parikymmentä ”matkakeskusta” joukkoliikenteen solmupisteiksi eri puolille maata. Tuolloin määriteltiin mitkä paikkakunnat ovat tällaisia merkittäviä joukkoliikenteen solmukohtia, miten joukkoliikennettä kehitettäisiin ja millaisia palveluja niissä olisi hyvä olla tarjolla.
En valitettavasti tiedä kuka matkakeskus-termin on keksinyt. Sillä tarkoitetaan paikkaa, jossa julkisen liikenteen palveluja samaan terminaaliin eli käytännössä matkakeskus on yhdistetty rautatie- ja linja-autoasema aivan kuten Pieksämäen keskusliikenneasemakin. Meillä siis tavallaan jo on matkakeskus, aivan kuten asiaa Pieksämäen Lehden yleisönosastolla 17.12. tiedustellut lukija arveli.
Käsitteenä tuo ministeriön lanseeraama ”matkakeskus” on kuitenkin enemmän kuin pelkkä keskusliikenneasema. Matkakeskuskonseptissa palveluja ja puitteita on kehitetään, jotta julkisen liikenteen käyttö ja vaihtaminen liikennevälineestä toiseen on sujuvaa. Olennaisena osana tätä on mm. esteettömyyden huomiointi poistamalla kynnyksiä, päivittämällä ovia ja hissejä, korottamalla asemalaitureita ja ennen kaikkea parantamalla matkustajien palvelua mm. odotustiloja, oheispalveluja ja lipunmyyntiä kehittämällä.
Kuten asiasta kirjoittanut Pieksämäen Lehden lukija itsekin mainitsi, on Pieksämäen keskusliikenneaseman palvelutaso laskenut viime vuosina ja juuri tätä palvelujen alasajoa meidän pitäisi vastustaa. Siihen osuva keino on vaatia palvelujen nostamista takaisin risteysaseman arvoiselle tasolle – ministeriötermeillä siis matkakeskukseksi. Tässä matkakeskuksella tarkoitetaan siis palvelukokonaisuutta eikä seiniä tai rakennusta, kuten kirjoittaja oli tulkinnut. Vastaavasti myös keskusliikenneasemalla viittasin kyseiseen 1970-luvulla määriteltyyn termiin, en niinkään itse rakennukseen.
Matkakeskusajatus juontaa juurensa viime vuosituhannelta – tuo 1995 alkanut hanke on jo päättynyt eikä se edennyt kaavailtua tahtia: valmiita matkakeskuksia toteutui hankkeessa kaavaillusta määrästä vain reilut puolet. Mm. Jyväskylän ja Mikkelin rautatieasemat on päivitetty palveluiltaan ja puitteiltaan nykypäivän standardeja vastaaviksi ja naapurikaupunkimme Varkaudenkin keskusliikenneasema on jo päivitetty matkakeskustasolle.
Päivityksiä tehdään edelleen ja omaa vuoroaan odottaa vielä mm. Pieksämäki, merkittävä joukkoliikenteen solmukohta – rautateiden risteysasema, jonka kautta kulkee päivittäin melkoinen määrä ihmisiä. Pieksämäen keskusliikenneasemalta operoivat jo junat ja paikallis- ja kaukoliikenteen bussit eli täällä kyseessä olisi lähinnä palvelujen ja puitteiden päivitys matkakeskustasolle.
Käsittääkseni tästä on tehty alustavia suunnitelmia viimeksi vuonna 2003, mutta matkakeskushanke on siirretty odottamaan myöhempää toteutusta. Tämä on tapahtunut kauan ennen kuin itse olen kunnallispolitiikkaan sotkeutunut, joten en osaa vastata miten pitkällä suunnitelmat olivat tai minne ne on mahdettu arkistoida. Kehitys on kuitenkin mennyt päinvastaiseen suuntaan.
Puheessani nostin asian esille, koska Pieksämäen kaupunki on omalta osaltaan ryhtynyt tuumasta toimeen ja investoinut useita miljoonia euroja aivan keskusliikenneaseman tuntumaan ja radanvarteen kaavoitetaan muutenkin uutta toimintaa. Minusta olisi paikallaan, että myös valtion eri instanssit ja VR ottaisivat Pieksämäen joukkoliikenteen palvelut uudelleen tarkasteltaviksi ja risteysasemamme päivitettäisiin vihdoin ja viimein palveluiltaan tuolle matkakeskus-tasolle.
Itse olen ainakin toivonut, ettei Pieksämäen aseman palvelujen alasajoa jatkettaisi vaan päinvastoin ryhdyttäisiin kehittämään niitä. Oletan, että samaa mieltä on moni muukin pieksämäkeläinen ja kauttamme kulkeva joukkoliikenteen käyttäjä.
Heikki Skyttä
kaupunginvaltuuston II vpj.