Marraskuussa julkaistu kaupungin kouluverkon tulevaisuuteen kantaa ottanut Pieksämäen Palvelurakenneselvitys on herättänyt odotusten mukaisesti voimakasta keskustelua. Sitä osattiin toki odottaa, koska kyse on hyvin tärkeästä asiasta. Koulutuslautakunnan jäsenenä haluan kommentoida omalta osaltani selvityksen syitä ja toteutustapaa, joita monissa nettikeskusteluissa sivutaan samalla kun ihmetellään millaisia toistaitoisia tomppeleita siellä lautakunnassa oikein istuu…
Nyt ei olla hakemassa lisää säästöjä ainoastaan säästämisen ilosta vuoksi vaan lähtökohta selvityksen toteuttamiselle on se, että kaupunkimme kouluorganisaatio tulisi mukauttaa paitsi nykyisiin oppilasmääriin myös kuntaliitosten jälkeiseen tilanteeseen. Oppilasmäärän väheneminen on asia, josta ei voi kiemurrella eroon ja joka on parempi päättää ennemmin kuin myöhemmin. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä on vähentynyt ja vähenee edelleen rajusti ja ei ole terveen maalaisjärjen mukaista ylläpitää liian suurta kouluverkkoa, jossa rahaa kuluu opetuksen sijasta rakennuksiin. Valtion tuet kun tulevat kaupungille oppilasmäärän eikä koulurakennusten lukumäärän mukaan. Valitettava tosiseikka on se, että mikäli nykyistä kouluverkkoa ei supisteta tavalla tai toisella vastaamaan todellista oppilasmäärää niin sitten olisi meidän supistettava jostain muualta opetustoimesta ja itse käytännön opetukseen emme todellakaan halua supistuksia.
Se, että koulurakennusten lukumäärä vähänee yhdellä tai kahdella ei tarkoita että ryhmäkoot suurenevat. Päin vastoin karsimalla turhia rakennusten remontointi- ja ylläpitokuluja on meillä paremmin rahaa käytettävissä opettajien palkkaukseen ja sitä kautta ryhmäkoot voidaan pitää pienempinä. Se, miten ja mistä näitä rakennuskustannuksia sitten karsitaan onkin monimutkainen asia. Siinäkin on pidettävä tärkeimpänä vaikuttimena oppilaiden etua – mielellään tasapuolisesti koko kunnan alueella suosimatta sen enempää kaupungin kuin kyläkoulujenkaan oppilaita toistensa kustannuksella.
Palvelurakenneselvitys ei kuitenkaan ole pelkkää koulurakennusten puntarointia, se on itseasiassa enemmänkin sivuroolissa vaikka kirvoittaakin eniten keskustelua. Tärkeintä tulevia päätöksiä tehdessä ei ole raha tai säästäminen vaan se, miten kaupungissamme voidaan järjestää lapsille turvallinen ja laadukas oppimisympäristö, jossa lasten etu huomioidaan ja ongelmiin pystytään puuttumaan jo ennaltaehkäisevästi.
Paljon on kritisoitu myös sitä, että palvelurakenneselvitys tilattiin ulkopuoliselta konsultilta. Paras tieto ja käytännön kokemus Pieksämäen koulumaailmasta löytyy paikkakunnalta, se on totta. Ulkopuolisen konsultin tehtävänä ei kuitenkaan ollut valmistella kaikenkattava ja lopullinen ratkaisu omasta päästään, vaan koostaa meille päättäjille paketti kentällä olevasta tiedosta ja ajatuksista ja laatia sen pohjalta muutamia ehdotuksia keskustelun pohjaksi. Kaupungin sivuilla julkaistu viisisivuinen tiivistelmä konsultin ehdotuksista ei siis ollut koko työ, vaan varsinaisen selvityksen sivumäärä on kymmenkertainen, lähemmäs 50 sivua pikaisesti laskemalla (huom. sivunumerointi olisi ollut kiva;)).
Mukana on myös ”pedagoginen peilaus” eli selvityksen ehkä mielenkiintoisin osio, joka sisältää mm. opetustoimen henkilöstön keskuudessa toteutetun laajamittaisen kyselyn. Tärkein syy ulkopuolisen konsultin palkkaamiseen oli se, että opetustoimen piiristä haluttiin kuulla kaunistelematon totuus – jos selvitystä ja haastatteluja olisi tehty oman organisaation voimin niin todennäköisesti aivan kaikkia epäkohtia tai mielipiteitä ei olisi rohjettu sanoa ääneen. Siksi ulkopuolinen konsulttiyritys oli tässä tapauksessa perusteltu valinta.
Tuo ”Pieksämäen palvelurakenneselvitys” -nimeä kantava pumaska ei siis ole pelkkää konsulttien puppugeneraattorista tullutta sanahelinää, vaan pitää sisällään monipuolisen katsauksen Pieksämäen koulumaailmaan niin tilastojen, ennusteiden kuin myös ennenkaikkea henkilökunnan kertomana. Se on hyvä pohja ryhtyä suunnittelemaan tulevia ratkaisuja. Mitään mallia ei ole tietääkseni lyöty lukkoon, vaan kaikki ovet on vielä avoinna. Helppoa ratkaisua tuskin löytyy vaan lopputulos tulee olemaan vielä monen mutkan takana.
Konsultin ehdotuksista tehty tiivistelmä oli pari viikkoa esillä ja kommentoitavissa kaupungin kotisivuilla. Lisäksi keskustelua on ollut jonkin verran paikallislehdessä sekä muutamilla foorumeilla eri puolilla internetiä. Toivottavasti keskustelu jatkuu vilkkaana ja kantautuu myös päättäjien korviin. Itse aion ainakin seurata aktiivisesti niin lehtiä kuin nettiäkin. Seuraavaksi on tarkoitus nimetä laajapohjainen työryhmä valmistelemaan asiaa. Koulutuslautakunnan kokouksessa olimme yksimielisiä siitä, että tulevassa työryhmässä tulee olla opetustoimen tietotaitoa sekä lapsiperheiden näkemyksiä hyvin edustettuna ja evästimmekin päätöksen yhteydessä poliittisia ryhmiä valitsemaan työryhmään jäseniä, joilla on kosketuspintaa koulumaailmaan.
Olipa kouluverkosta ja sen tulevaisuuden muodosta mitä mieltä tahansa, niin kaikki asianosaiset lienevät yhtä mieltä siitä, että tärkeintä on lasten ja nuorten etu. Jatkakaamme keskustelua, vaikka kaupungin sivuilla tuo kommentointimahdollisuus olikin rajattu kahteen viikkoon. Tänne blogiinkin saa kommentoida vapaasti, lupaan toimittaa palautteet eteenpäin!