Hiekanpään yläkoulu

Hiekanpään yläkoulu on ollut yksi kuntavaalien kuumista perunoista. Oman mausteensa soppaan on tuonut Alpo Salon (sd.) kesäkuussa laatima ja 28 valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite yläkoulutoimintojen keskittämisestä yhteen toimipisteeseen lukuvuoden 2013 alusta.

Valtuustoaloite on tulossa koulutuslautakuntaan juuri kuntavaalien jälkeen, maanantaina 29. lokakuuta. Sivistysjohtajan päätösehdotus asiaan on, että uusi Hiekanpään yläkoulu aloittaisi toimintansa talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen mukaisesti jo vajaan vuoden kuluttua 1.8.2013. Käytännössä esitys tarkottaisi, että Hiekanpäähän siirtyisi Kirkkopalveluilta vuokrattaviin tiloihin ensin 180-200 oppilasta ja loput lukuvuosien 2014-2015 aikana.

Minusta Pieksämäen päätöksenteossa on huolestuttavaa se, että linjauksia tehdään ensin talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksiin ja vasta sen jälkeen nämä asiat tulevat lautakuntien käsiteltäväksi. Tällöin asioista keskustellessa vedotaan yleensä siihen, että asiat ovat jo tietyllä tavalla talousarvioesitykseen kirjattuna ja näiden kirjausten muuttaminen johtaisi koko esitysten avaamiseen. Samalla tavallahan myös kouluverkkoasiaa vuosi sitten vietiin eteenpäin ja koululakkaustusten käsittely alkoi muistuttaa jo melkoista farssia.

Yläkouluratkaisun taustoja

Kouluverkkoasiassahan on jo tähän mennessä linjattu valtuustoa myöden, että Pieksämäellä siirrytään yhden yläkoulun malliin ja ensisijaisena vaihtoehtona olisi yläkoulun sijoittaminen Hiekanpäähän, jossa vuokrattaisiin Kirkkopalveluilta vapautuvia tiloja ja niiden yhteyteen tehtäisiin uudisrakennusta, jotta kaikki yläkoulun toiminnot olisivat samassa paikassa.

Yläkouluasiaa on pohdittu lautakunnassa ja työryhmissä pitkään ja hartaasti. Alkujaan ajatuksena oli säilyttää yläkouluopetusta Naarajärvellä yhtenäiskoulun muodossa, mutta sittemmin asiassa päädyttiin yhden yläkoulun malliin ja ainakin minulle jäi sellainen mielikuva, että koulutuslautakunta oli kokonaisuudessaan tämän vaihtoehdon kannalla. Painavimmat syyt tähän yhden yläkoulun malliin eivät olleet säästöpaineet vaan se valitettava tosiasia, että yläkouluikäisten ikäluokat ovat jatkossa niin pieniä, että opetuksen ja etenkin valinnaisaineiden monipuolinen järjestäminen kahdessa eri toimipisteessä olisivat ongelmallisia.

Useat kuntavaaliehdokkaat ovat vaatineet puolueetonta tutkimusta Meriluodon ja Siilin koulujen kunnosta ja peruskorjausten tai lisärakentamisen tarpeesta. Osa on jopa ehdottanut, että molemmat yläkoulut tulisi remontoida. Näitä asioita on kuitenkin jo selvitetty kouluverkkotyöryhmän toimesta ja koulutuslautakunta vielä tämän jälkeen tilasi lisäselvityksen Meriluodon koulun remonttiin liittyen. Minusta ei enää siltä osin ole tarvetta lisää rahaa konsulttiyritysten taskuun laittaa, jotta vielä uusia kuntokartoituksia ja remonttilaskelmia tehtäisiin.

Tavoitteena ajanmukainen oppimisympäristö

Yhden yläkoulun malli ja sen sijoittaminen Hiekanpäähän on mielestäni hyvä ajatus, sillä yläkoululaiset tarvitsevat ajanmukaiset opetustilat ja niiden remontoiminen nykyisiin yläkoulukiinteistöihin ei mielestäni olisi merkittävästi Hiekanpään vaihtoehtoa edullisempaa eikä järkevämpää.

Sekä Meriluoto että Siili on rakennettu aikana, jolloin oppimisympäristöön asetetut vaatimukset ja tarpeet ovat olleet hyvin erilaisia ja ikäluokat huomattavasti nykyisiä suurempia. Täysin uuteen yläkoulurakennukseen ei kaupungin resurssit nykyisessä tilanteessa riitä, joten Kirkkopalvelujen tilojen hyödyntäminen on fiksua. Tämänkin oppilaitoksen rakentamista on tuettu meidän veronmaksajien rahoilla, se on uudempaa rakennuskantaa ja sitä sopivasti uudistamalla ja lisärakentamalla on mahdollista luoda nykyaikainen ja tämän päivän koulunkäyntiin soveltuva ympäristö, joka säilynee käyttökelpoisena useita vuosikymmeniä aivan kuten nykyisetkin yläkoulut ovat palvelleet.

Taustalla säästövelvoitteet

Koulutuslautakunnalle on asetettu taas säästövelvoite, joka pitäisi kyetä täyttämään. Ja tässähän nyt näennäistä säästöä syntyisi, kun Siilin koulusta ei enää tarvitsisi maksaa vuokraa eikä siivouskuluja. Mutta tämä on toisaalta vähän hölmöläisten peitonjatkamispuuhia, sillä vuokranantajahan on myös Pieksämäen kaupunki. Eli kokonaistaloudessa säästöä ei todellisuudessa syntyisi näinkään paljoa, sillä se minkä koulutuslautakunta tässä säästää, jää sitten puolestaan tilapalvelupuolella saamatta. Ja muodostuuhan Siilin koulun kiinteistöistä ylläpitokuluja siinäkin tapauksessa, että ne tyhjillään seisoisivat. Vaikea on kuvitella, että jokin ulkopuolinen taho heti tilojen vapauduttua ne ostaisi tai vuokraisi.

Koulutuslautakunnalle on nyt tarjolla kaksi vaihtoehtoa. A-vaihtoehdossa kaikki yläkouluikäiset sijoitettaisiin tilapäisesti Meriluodon tiloihin elokuusta 2013 alkaen ja vuokrattaisiin lisäksi tiloja jostain sen läheisyydestä. Säästöt olisivat esityksen mukaan noin 250.000 euroa. Siilin koulun vuokra- ja siivouskuluja säästyisi 241.000 euroa ja henkilöstökuluja säästyisi 100.000 euroa. Meriluodon koulun muutostöihin uppoaisi 50.000 euroa, siivouskustannukset kasvaisivat 20.000 euroa ja kuljetuskustannukset Naarajärven alueen oppilaille lisääntyisivät 20.000 euroa. Tosin lisätilojen vuokrakuluja ei tässä aineistossa ole mainittu.

A-vaihtoehdon ongelmia ovat liiteaineiston mukaan mm. bussikuljetukset ja muun liikenteen lisääntyminen jo entuudestaan vilkkaalla paikalla, Meriluodon käytävien ja aulatilojen ahtaus, sisäilman laatu, oppilaiden siirtyminen toimipisteestä toiseen koulupäivän aikana. Lisäksi todetaan, että kahden koulun yhdistäminen on haastavaa, kun samaan aikaan suunnitellaan Hiekanpään koulua eli muutamalle ikäluokalle olisi tiedossa kaksi peräkkäistä muuttoa yläkoulun aikana. Myös vaikutukset henkilökunnan ja oppilaiden työhyvinvointiin ovat kyseenalaisia.

Yläkoulujen yhdistämisen suunnittelutyöryhmän ja koulujen henkilökunnan mielestä edellistä paremmassa B-vaihtoehdossa kuljetusoppilaat sijoitettaisiin Hiekanpäähän elokuusta 2013 alkaen. Tässä taloudelliset vaikutukset olisivat säästöinä noin 70.000 euroa. Siilin koulun vuokra- ja siivouskuluja säästyisi 241.000 euroa ja henkilöstökuluja säästyisi 100.000 euroa. Vastaavasti Kirkkopalveluille maksettaisiin vuokra- ja siivouskuluja 250.000 euroa ja kuljetuskustannukset Naarajärven alueen oppilaille lisääntyisivät 20.000 euroa.

Jos taas muistetaan se, että Siilin koulusta maksamme vuokraa kaupungin omaan kassaan ja Hiekanpään tiloista Kirkkopalvelujen kassaan niin tämäkin 70.000 euron säästö ei kaupungin kokonaistilannetta tarkastellen olekaan säästöä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Kerro mitä ajattelet!

Maanantain koulutuslautakunnan kokoukseen on tätä kirjoittaessa vielä muutama päivä aikaa. Ottakaa kantaa asiaan ja kommentoikaa. Mikä olisi sinun mielestäsi parasta tässä tilanteessa?

Alpo Salon valtuustoaloitteen saamasta laajasta tuesta huolimatta minusta olisi kuitenkin parasta, että Hiekanpään tilat uudistettaisiin ja lisärakennettaisiin valmiiksi ennen kuin oppilaita sinne sijoitetaan. Siihen saakka yläkoulut voisivat jatkaa nykyisellään, tuo 70.000 euroa on kuitenkin aika pieni säästö.

Tilapäisjärjestely tuo omanlaisiaan mutkia käytännön järjestelyihin ja osa oppilaista joutuisi käymään yläkoulunsa remontin keskellä ja rakennustyömaan vieressä. Siis jos remonttia ja rakennustyömaata tulisi – tällaisilla tilapäisjärjestelyillä kun on valitettavan usein tapana muuttua pysyviksi, jos jatkokuviot syystä tai toisesta venyvät.

Yksi kommentti artikkeliin ”Hiekanpään yläkoulu

  1. Laskelma ”säästöistä” vaikuttaa hatusta temppaistulta. Todellisuudessa kaupunki ei maksa vuokraa kenellekään sen paremmin Siilin kuin Meriluodon koulustakaan. Sen sijaan ihmetyttää, että mikä pakko on vuokrata Kirkkopalveluilta tiloja. Jos Kirjkkopalveluilla on liikaa tilaa, niin on se kai heidän ongelmansa löytää niille käytttöä. Näin voitaisiin saada Pieksämäelle uutta toimintaa ilman kaupungin rahoitusta. Meriluodon koulun remontointi ja sen yhteyteen lisärakennuksen tekeminen on vähintään yhtä hyvä vaihtoehto kuin Hiekanpään uusi koulurakennus. Väitteet ”väärästä rakennusaikakaudesta” Meriluodon koulun suhteen ovat kummallisia. Sopihan kymmeniä vuosia aikaisemmin rakennettu Keskuskoulu uudistettuna lukion tiloiksi. Ja vielä kehuttiin. Liikennejärjestelyt Meriluodon koululle voitaisiin järjestää Peiponkujan puolelta. Rakennuksen sisäilmaongelmia ei ainakaan 60-luvulla ollut. Rakennusteknisesti kaikki voidaan ratkaista. Meriluodon koulun käytöksi on esitetty purkua ja sen jälkeen kerrostalon rakentamista. Kysyntää ei ainakaan nyt ole – tyhjiä asuntoja on paljon.
    Jos on pakko toteuttaa uusi koulurakennus nimenomaan Hiekanpäähän, niin parasta olisi antaa olla nykyiset toiminnot siellä missä nyt ovat. On otettava huomioon sekä opettajat että lapset. Heidän hyvinvointinsa on ensisijaista. Ei todellakaan kuvitteellinen 70.000 euron säästö.

Vastaa