Pieksämäen seutu

Ajatuksia matkailun kehittämishankkeesta

~ Heikki Skyttä ~ 4 kommenttia

Syyskuun lopulla julkaistu Pieksämäen matkailun kehittämishankkeen selvitystyön loppuraportti ja sihen sisältyvä ehdotus matkailuhankkeeksi ovat viime päivinä herättäneet runsaasti keskustelua niin matkailutoimijoiden keskuudessa kuin lehtien palstoillakin.

Joukko kaupunginvaltuutettuja jätti maaliskuisessa valtuuston kokouksessa Keskustan Heikki Häkkisen johdolla  mainion valtuustoaloitteen Pieksämäen matkailuelinkeinon kehittämiseksi. Yleensä kankeana pidetty virkamieskoneisto tarttui kerrankin toimeen ripeästi, sillä maaliskuun lopulla vain viikon kuluttua aloitteen jättämisestä käynnistyi selvitystyö, jonka päämääräksi oli asetettu kaupungin matkailun kehittämishankkeen käynnistäminen. Selvityksen aloitus tapahtui virkamiestyönä ja paikallinen matkailukenttä sai tiedon selvityksen käynnistymisestä toukokuun lopulla, kun sähköpostilaatikkoon kolahti kutsu Pieksämäen matkailun kehittämissuunnitelman valmistelutyön 2. vaiheen aloitusseminaariin.

Ihan alkutekijöissään ei kuitenkaan matkailun kehittämisessä oltu ennen valtuustoaloitettakaan. Meillä on paikallisesti ollut jo useamman vuoden viritteillä matkailualan toimijoiden verkostoituminen ja yrittäjävetoinen matkailun kehittämishanke, Tapahtumaverkko. Sen puitteissa on selvitelty Pieksämäen matkailun haasteita ja pohdiskeltu ratkaisuja matkailupalveluiden kehittämiseen, tuotteistamiseen ja markkinointiin. Tämä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen nyt selviteltyyn hankkeeseen.

Tapahtumaverkko on siinä mielessä poikkeuksellinen ”hanke”, että sitä ei ole rahoitettu julkisista varoista, vaan se on synnytetty ja kustannettu paikallisten matkailutoimijoiden yhteistyönä. Vaikka juuret ovat yksityisellä sektorilla, niin Tapahtumaverkko ry on tehnyt paljon yhteistyötä kaupungin kanssa ja mm. yhteismarkkinoinnilla on saavutettu myös hyviä tuloksia. Keväällä Pieksämäen matkailua ja tapahtumia markkinoitiin ennennäkemättömän laajalla messukiertueella, jonka kustannuksista vastasi pääosin Tapahtumaverkko, kaupungin panostuksen painottuessa tammikuisiin Matka 2010 -messuihin. Hellekesän tapahtumista Big Wheels kokosi kaupunkiin ennätysyleisön ja Sylvi Symposiumi puolestaan tasokkaan kansainvälisen kattauksen pohjoismaisia naiskirjailijoita. Voidaan siis hyvällä omalla tunnolla sanoa, että Tapahtumaverkon puitteissa tehty työ on siis kantanut hedelmää, ja muutoinkin Pieksämäen seudun matkailu on ollut jo useamman vuoden nousukierteessä.

Tässä valossa matkailuväen odotukset keväällä käynnistetyn selvityksen suhteen eivät olleet suuret, koska Pieksämäen matkailun haasteet ja mahdollisuudet olivat jo kohtalaisen hyvin jo kartoitetut ja matkailun kehittäminen käynnissä usealla eri rintamalla. Selvitykseltä ei siis ollut odotettavissa mitään uutta tai ihmeellistä. Pikemminkin aloitusseminaarin jälkeen alan toimijoiden odotukset kohdistuivat siihen, että selvitystyö vahvistaisi matkailun kehittämisen olevan oikeilla linjoilla. Tosin moni kesän aikana jututtamani matkailutoimija koki jo pelkän selvitystyön hintaansa nähden kalliina, olihan sen kustannushaarukaksi kerrottu 10.000-20.000 euroa, joka on olosuhteet huomioon ottaen kohtalaisen iso summa.

Reilut kolme kuukautta 2. vaiheen aloitusseminaarin jälkeen kokoonnuimme kuulemaan syyskuussa valmistunutta 1. ja 2. vaiheiden loppuraporttia. Ensivaikutelma oli asiallinen, mutta harmillisen ohut pyyhkäisy perinteikästä konsultointia – arkistossa pölyttyvien mappien jälkimaulla. Mitään uutta ei loppuraportti Pieksämäen matkailua pidempään seuranneille tarjonnut – sen sijaan yllättävää oli, että paikkakuntamme olemassa oleva matkailutyö, sen haasteet ja potentiaali olivat jääneet joko hyvin vähäiselle huomiolle tai kokonaan noteeraamatta. Tästä johtuen raportti antaa kaupunkimme matkailusta huomattavasti todellisuutta heikomman kuvan.

Vaikka nykytilaa ei ole kunnolla tavoitettu, pitänee konsultin näkemys Pieksämäen matkailun tulevaisuudesta hyvinkin paikkansa – siinä seutumme matkailun keihäänkärkenä toimii tapahtumamatkailu. Sekin oli totta, että yhtä vetovoimaista matkailukohdetta ei seudulta löydy. Kukaan ei myöskään kiistä sitä, että vesistömatkailu on Pieksämäellä vähäistä – se tosin oli sivuutettu, että osasyy vesistömatkailun pieneen rooliin on vesistöjemme luonne – Pieksämäki on ”Saimaan maakunnan” ainoa kaupunki, joka ei sijaitse Saimaan rannalla. Vaikka loppuraportin vision mukaan Pieksämäki kehittyy merkittäväksi tapahtumamatkailukaupungiksi, ei raportissa esitetty hanke tarjoa kunnon eväitä sen saavuttamiseksi.

Toisaalta pieniin lillukanvarsiin on paneuduttu, mutta käytännön toimenpiteet tapahtumamatkailun saralla jäävät hämäriksi. Raportissa on mm. otettu yllättävän voimakkaasti kantaa liikuntatoimen yhtiöittämisen puolesta, vaikkei matkailun näkökulmasta liikuntatoimen organisaatiomuodolla ole erityisen suurta merkitystä. Liikuntamatkailun kehittäminen ja edellytyksien luominen sille eivät edellytä, että liikuntatoimi olisi itse mukana liikuntamatkailubisneksessä kaupallisena toimijana. Toinen silmiinpistävä asia raportissa oli kaupungin maankäytön, kaavoituksen ja Anolanranta -hankkeen voimakas esilletuonti. Uusien asukkaiden hankkiminen ja uudisrakentamisen tukeminen ovat tärkeitä asioita kaupungin tulevaisuuden kannalta, mutta ne eivät kyllä suoranaisesti liity matkailun kehittämiseen, etenkin kun tapahtumamatkailun kehittäminen nostettiin raportissa merkittävästi esille. Tapahtumayleisön tarpeet ovat muualla kuin kaavoituksessa tai tonttitarjonnassa!

Selvityksen kakkosvaiheessa loppuraportin ja toimenpide-ehdotusten taustaksi haastateltiin 20 pieksämäkeläistä tahoa, joista noin 17 oli varsinaisesti matkailutoimijoita. Aivan kaikkia alueen matkailutoimijoita ei oltu tavoitettu tai aikataulujen vuoksi ehditty haastatella. Moni merkittäväkin seudullinen matkailualan toimija tai taustavaikuttaja jäi harmillisesti ulos selvityksestä, koska heitä ei oltu listattu mukaan lainkaan, tavoitettu tai haastattelu ei ollut sopinut aikatauluihin. Poissaololla loistivat mm. Savon Solmu -messuja järjestävä Nuorkauppakamari, monialainen toimija Bovallius-säätiö, moottoriurheilukeskus Motopark, monen matkailijan käyntikohde Moilasen Leipomo, kaupungin suurimmaksi musiikkifestariksikin kutsuttu RADALLE.com -tapahtuma, heppamatkailutoimija Teittilän Tallit ja ohjelmapalveluita tarjoava Eränavigator muutamia poimiakseni. Lisäksi olisin itse kaivannut mukaan myös Pieksämäen yrittäjäjärjestöjen, keskustan kehittämisyhdistys Pieksä ry:n  ja kaupunkimme aktiivisten teatteritoimijoiden näkemyksiä.

Toinen, kolmas tai kukaties monesko korvaan särähtänyt kohta loppuraportin esittelytilaisuudessa oli selitys sille miksi Länsi-Savo oli ainoa sanomalehti haastateltujen matkailutoimijoiden joukossa, mutta paikallinen media Pieksämäen Lehti loisti poissaolollaan. Muut alueen lehdet oli kuulemma jätetty pois, koska näiden joukosta erityisesti Länsi-Savo on mukana Pieksämäen matkailussa. Ei millään pahalla Länkkäriä kohtaan, mutta kyllä moinen lausunto on oikeusmurha vastikään 85-vuotista taivaltaan juhlineelle Pieksämäen Lehdelle, joka on ollut erittäin aktiivinen seudun tapahtumien kehittäjä, yhteistyökumppani ja puolestapuhuja. Lehti on tukenut lukuisia seudun tapahtumia, ollut aktiivisesti mukana ideoimassa uusia tapahtumia ja koonnut nyt jo muutaman vuoden toimineen taantuman torjunta -ryhmän tekemään osittain samaa duunia, johon nyt ehdotettu hankekin kohdistuisi. Käsittämätöntä, että paikallislehden paikallistuntemusta ja kokemuksia ei huomioitu.

Jos selvitystyöhön käytetään lähemmäs 20.000 euroa, niin sen olettaisi olevan kattava ja syvällisesti aiheeseen paneutuva – valtuustoaloitteessakin toivottiin nimenomaisesti perusteellista selvitystä. Siinä missä haastateltu joukko oli ohut pyyhkäisy seudun matkailutarjonnasta, olivat myös loppuraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset hyvin yleisluonteisia. Selvityksen mukaan panostuksia tarvittaisiin verkostoitumiseen, tuotteistamiseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin. Oli aihe mikä tahansa, niin edellä mainitut asiat voisi nostaa esiin hatusta ja osua silti oikeaan! Nykymaailmassa ei liene olemassa sellaista toimialaa, jossa verkostoituminen, tuotteistaminen tai markkinointi eivät kaipaisi jatkuvaa panostusta. Yrittäjä, joka ei tätä faktaa tiedä ilman että ulkopuolinen konsultti sen kertoo, on kehitystasoltaan jossain alkuliman ja ameeban välimaastossa ja sinne tuskin kukaan pieksämäkeläinen matkailutoimija itseään sijoittaisi. Siksipä selvitystyön lopputulokset ja esitetyn kaksivuotisen jatkohankkeen sisältö ovatkin pettymys kaikille alan toimijoille, joiden kanssa olen keskustellut tai jotka ovat Tapahtumaverkkoon olleet yhteydessä.

Ei kuitenkaan voida sanoa, että loppuraportissa esitetyt näkemykset olisivat vääriä tai huonoja. Kyllä ne ihan asiaa ovat, onhan selvityksen tehnyt Heikki Kähärä kotimaan matkailun rautainen ammattilainen. Syystä tai toisesta selvityksissä ei päästy pureutumaan Pieksämäen matkailun todellisiin ongelmiin. Onko kyse siitä ettei ole kysytty oikeita kysymyksiä vai siitä että vastauksissa ei ole haluttu tuoda julki omia ideoita? Kenties haastateltujen toimijoiden otanta on ollut liian suppea tai aikaa tulosten analysointiin liian vähän? Oli miten oli, paikallista matkailutoimintaa pidempään seuranneet tietävät, ettei pieksämäkeläisiltä matkailutoimijoilta puutu ideoita tai näkemystä sen paremmin tuotekehityksen, tuotteistamisen kuin markkinoinninkaan saralla. Se taas tarkoittaa sitä, että näiden asioiden valmennukseen tai ohjaukseen ei tarvita niin massiivista panostusta, kuin Kähärän ehdottama noin 200.000 euron jatkohanke pitäisi sisällään. Pieksämäen matkailutoimijoille riittäisi huomattavasti pienempi taloudellinen panostus, jos se kohdistettaisiin oikeisiin asioihin – niihin todellisiin matkailukehityksen pullonkauloihin ja puutteisiin.

Pieksämäen matkailua pyöritetään tällä hetkellä yleisimmin jonkin muun toimen ohessa sivubisneksenä tai puhtaasti talkoohengessä. Sivutoimisuus pätee niin mökkivuokraajiin, tapahtumien järjestäjiin kuin kaupungin organisaatioonkin. Kaikilla meillä on matkailun rinnalla myös joku toinen ”oikea” työ ja matkailuun käytettävissä olevat resurssit ovat näin ollen rajallisia. Olemassa olevia tuotekehitys-, tuotteistamis- ja markkinointisuunnitelmia ei muiden töiden lomassa ehditä panna täytäntöön, vaikka teoria olisikin hallussa. Sivutoimisuus tai talkoopohjalla toimiminen tarkoittavat myös sitä, että markkinointiin käytettävä budjetti on rajallinen. Ulkopuolisen matkailuasiantuntijan silmin puutteet siis voivat vaikuttaa olevan suunnittelussa ja tuotekehityksessä, vaikka ne todellisuudessa ovat ruohonjuuritasolla käytännön toimeenpanossa.

Kiire ja resurssipula ovat asioita, joihin ei pelkkä ulkopuolinen ohjaus auta. Ylityöllistetylle matkailutoimijalle ei ole juurikaan iloa siitä, että joku ohjaa ja neuvoo miten tulisi toimia, jos aikaa ei aina ole edes omien näkemysten toteuttamiseen. Kaiken lisäksi hanke-ehdotuksen mukaista ohjausta ja koulutusta tuotekehitykseen, tuotteistamiseen ja markkinointiin on jo nyt tarjolla lukuisten eri hankkeiden muodossa. Harva se viikko sähköpostiin tulee tietoa kurssitarjonnasta ja koulutuksista. Vaikka elinkeinotoimi hoitaa näiden tiedottamisen mallikkaasti, ei näihinkään tunnu riittävän tarpeeksi osallistujia – johtuen juuri siitä kiireestä. Miten siis uusi kallis hallinnointiin ja ohjaukseen keskittyvä hanke ratkaisisi ongelmia?

Suurin puute julkisen sektorin matkailupalveluissa on se, että kaupungilla ei ole virallista matkailustrategiaa ja kaikki matkailuun liittyvä toiminta on hajallaan kaupungin organisaatiossa. Tähänkin on tosin jo tulossa muutos, sillä valmisteilla olevassa elinkeinostrategiassa matkailu on huomioitu. Hallinnoinnin ja asiantuntijapalveluiden sijaan kaupungin tulisi suunnata matkailun hankerahoitusta elinkeinotoimen nykyisen matkailutyön vahvistamiseen. Ei tarvita uutta päällikköä, tarvitaan työpanosta käytännön toimiin.

Jos tältä nyt esitetyltä pohjalta lähdetään viemään hanketta eteenpäin, niin se on suoraan sanottuna veronmaksajien rahojen tuhlausta. Kyllä ne EU-rahatkin tulevat veronmaksajilta.  Nyt ei tarvita lisää johtajia, konsultteja tai kallista hallinnointia – esityksen mukaanhan yli 3/4 koko hankkeen budjetista uppoaisi asiantuntijapalveluiden ostoon, käytännössä leijonanosa hanketta vetävän asiantuntijan palkkaukseen. Nyt tarvitaan käsiä ja jalkoja käytännön juokseviin asioihin ja markkinointiin, jotta matkailutoimijoilla itsellään olisi aikaa panostaa ehdotettuihin asioihin: tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen!

Ps. Suosittelen lukemaan syyskuun alussa kirjoittamani blogin ”Pieksämäen matkailu – on se sittenkin olemassa!”

Valtuustoaloite vapaista ohjelmistoista

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti

Tänään jätimme kaupunginvaltuuston kokouksessa tällaisen valtuustoaloitteen. Mielestäni ei ole mitään todellista estettä sille, etteikö täällä voitaisi ottaa mallia monista edelläkävijäkunnista ja esim. Pieksämäen kouluissa voitaisiin korvata kalliit Windows-käyttöjärjestelmät ja Microsoft Office -paketit Linuxeilla ja OpenOfficella. Itse olen sujuvasti hoitanut työasiat OpenOfficella jo useiden vuosien ajan törmäämättä ongelmiin, jotka johtuisivat vapaasta ohjelmistosta.  Linux löytyy tottakai myös firman palvelinkoneista ja kännykässäkin on linux-johdannainen Maemo. Ja tämä blogikin pyörii WordPressillä Linuxin päällä. Kaupungin omienkin nettisivujen julkaisujärjestelmä on avoin Joomla. Avoimen ja vapaan lähdekoodin ohjelmistoja ei kannata aliarvioida.  Toivottavasti aloite johtaa ennakkoluulottomaan selvitykseen ja se puolestaan käytännön toimiin. Microsoftin kassaan kilahtavat eurot voitaisiin käyttää sivistystoimessa koululaisten parhaaksi. Ottaakahan tästä linkistä OpenOffice itsekin koekäyttöön!

-Heikki-

Valtuustoaloite vapaiden ohjelmistojen käytön lisäämisestä

Vapaat ohjelmistot ovat tietokoneohjelmistoja, joita saa käyttää, levittää ja muokata vapaasti. Tunnetuin tällainen ohjelmisto on suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä Linux-käyttöjärjestelmä. Suosiota ovat saavuttaneet myös ilmaiset OpenOffice -toimisto-ohjelmistot. Näiden vastakohtia ovat suljetut ohjelmistot, joita ei saa levittää eikä muokata ja joiden käyttäminen edellyttää voimassa olevaa maksullista lisenssiä. Tällaisia ovat mm. yhdysvaltalaisen Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmä ja saman yhtiön Microsoft Office -toimisto-ohjelmistot.

Vapailla ohjelmistoilla on useita vahvuuksia. Ohjelmista ei makseta vuotuisia lisenssimaksuja ja niiden lataaminen verkosta on ilmaista. Merkittävä tekijä on myös etteivät tällaisten ohjelmistojen käyttäjät ole riippuvaisia yhdestä ohjelmistoyrityksestä ja sen hinnoittelupolitiikasta.

Vapaista ohjelmistoista muissa kunnissa saatujen kokemusten perusteella esim. Linux-järjestelmiin siirtymällä olisi mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä, lisätä ylläpidon helppoutta sekä pidentää yksittäisten työasemien käyttöikää. Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta on kehottanut hyödyntämään avoimia ja vapaita ohjelmistoja muun muassa tietoturvan ja järjestelmien hallittavuuden takia.

Vapaisiin ohjelmistoihin ja Linuxiin on tähän mennessä siirrytty esimerkiksi Kemin, Lahden, Rovaniemen, Espoon ja useiden pienempien kuntien kouluissa ja monissa yliopistoissa. Valtion-hallinnossa avoimiin ohjelmistoihin on siirrytty oikeusministeriössä ja myös muissa ministeriöissä asiaa valmistellaan. Myös Pieksämäen kaupunki hyödyntää vapaita ohjelmistoja mm. internet-julkaisuissaan.

Mielestämme vapaiden ohjelmistojen käyttöä Pieksämäen kaupungin organisaatiossa tulisi lisätä. Erityisesti kouluissa Linux-käyttöjärjestelmät ja vapaat ohjelmistot olisivat erinomainen vaihtoehto nykyiselle Microsoft-painotteiselle suljetulle ja lisenssimaksulliselle ohjelmistokannalle.

Kaikki kaupungin tarvitsemat ohjelmistot ja järjestelmät eivät tue Linux-käyttöjärjestelmää, joten aivan kaikkia toimintoja ei voida siirtää pois Windows-alustoilta. Pääosa työasemista lienee kuitenkin sellaisia, joiden Windows-käyttöjärjestelmä voitaisiin mielestämme nykyisten lisenssien vanhentuessa korvata Linux-käyttöjärjestelmällä. Myös Windows-käyttöjärjestelmälle on saatavana lukuisia vapaita ohjelmistoja. Mielestämme kaupungin toimisto-ohjelmistopaketiksi voitaisiin jatkossa valita täysin Microsoft Office -ohjelmistojen tiedostomuotojen kanssa yhteensopiva ilmainen OpenOffice, jonka käyttöliittymä ei merkittävästi poikkea totutusta Microsoft Officen käyttöliittymästä.

Suurimpia esteitä vapaiden ohjelmistojen käytölle on toistaiseksi ylläpidon ja osaamisen niukkuus, sillä osaaminen on markkinatilanteen vuoksi keskittynyt Microsoftin ohjelmistoihin. Siirtyminen vapaisiin ohjelmistoihin edellyttäisikin sekä tukihenkilöiden että käyttäjien kouluttamista, josta koituu kustannuksia vaikka itse ohjelmistot ovatkin maksuttomia.

Esitämme, että Pieksämäen kaupunki selvittää mahdollisuudet vapaiden ohjelmistojen käyttöönottoon ja huomioi selvitystyössä myös muiden kaupunkien käyttökokemukset, asiasta tehdyt tutkimukset sekä avointen ohjelmistojen vaikutukset hankintakustannuksiin ja laitteistojen elinkaarikustannuksiin pidemmällä aikavälillä.

Pieksämäellä 14. syyskuuta 2010

Kokoomuksen valtuustoryhmä,

Heikki Skyttä sekä Seppo Haavisto, Juha-Pekka Heikkinen, Mauri Heinonen, Juhani Keinonen, Marja-Liisa Kähkönen, Mikko Laakso ja Jaana Leskinen

Pieksämäen matkailu – on se sittenkin olemassa!

~ Heikki Skyttä ~ 1 kommentti

Matkailun suurin ongelma Pieksämäellä on hyvin pitkään ollut se, ettei sitä ole mielletty olevan lainkaan olemassa! Pieksämäen matkailu on useimmiten sivuutettu keskusteluissa olan kohautuksella tai epäuskoisella hymähdyksellä. Uskoa ei ole riittänyt siihen, että matkailu voisi olla tulonlähde myös Pieksämäellä.

Yhtenä peruskivenä Pieksämäen seudun matkailussa on ollut puhdas ja kaunis luonto. Sitä meillä toki on – mutta niin taitaa olla likimain jokaisella Suomen kaupungilla ja kunnalla. Luonto ja siihen liittyvät aktiviteetit ovat hyvä lisä matkailutarjontaan, mutta niiden varaan ei voi koko matkailuelinkeinoa rakentaa. Matkailijoiden houkuttelemiseksi tarvitaan jotain muuta, jolla Pieksämäki erottuu massasta. Matkailukeskustelun punaisena lankana onkin täällä jo vuosikymmenien ajan ollut, että tarvitaan jokin vetovoimainen matkailunähtävyys tuomaan matkailijoita seudulle ja sitten muu matkailuelinkeino rakentuu sen ympärille.

Näinhän se aikoinaan on toiminut monissa eri paikoissa, mutta se on lopultakin vain yksi tapa lähestyä matkailun kehittämistä. Tuohon ajatukseen ei saisi jämähtää, vaan sen turistimagneetin puuttuessa tarvitaan voivottelun sijaan luovuutta, ideoita ja rohkeutta. Ehkä nyt 2010-luvulla olisi aika unohtaa sen suuren pelastavan matkailuvetonaulan perään haikaileminen. Onhan tänne saatu aikoinaan Motopark, jonka panos seudun matkailuun on kuitenkin vielä jalostamatta – kiitos moninaisten ongelmien, joita moottoriurheilukeskuksen matkalle on sattunut – ja onhan täällä myös se toinen tuoreempi park-hanke, joka toisin kuin Motopark, päätyi vastatuuleen jo ennen kuin ehti edes alkaakaan.

Viimeistään Ideapark-hanke nosti julkisuuteen sen faktan, että Pieksämäki on aika hyvin suuren ihmisjoukon keskellä. Tänne on lyhyt matka niin Kuopiosta, Mikkelistä kuin Jyväskylästäkin ja lisäksi kesäaikaan maakunta on täpötäynnä loma-asukkaita – ja kaiken kruunaavat rauta- ja maantieyhteydet joka suuntaan. Äkkisiltään voisi ajatella, että siinäpä oiva paikka ostoskeskukselle, mutta kun asiaa tarkemmin pohtii niin sijainti on mitä mainioin myös tapahtumamatkailuun.

Tapahtumat ovatkin olleet Pieksämäen matkailun selkärankana jo useamman vuoden ajan ja niissä tulisi nähdä myös kaupunkimme matkailustrategian tulevaisuus. Pieksämäen sijainti, kaupunkirakenne ja tapahtumille soveltuvat puitteet yhdistettynä seudulta löytyvään tapahtumatuotannon osaamiseen tarjoavat nimittäin monipuoliset mahdollisuudet rakentaa Pieksämäestä Itä-Suomen tapahtumamatkailun ykköspaikka – yhtään vähättelemättä Savonlinnan tai vaikkapa Mikkelin ansioita. Tässä ei tarvita kilpailua tai muiden plagiointia, Pieksämäellä on hyvät eväät omasta takaa.

Tunnustetaan kuitenkin tosiasiat: resurssimme eivät riitä suuriin megatapahtumiin. Keskikokoistenkin kanssa tekee tiukkaa. Ei tarvita kuin muutama tuhat ulkopaikkakuntalaista matkailijaa, niin kaupungin majoituskapasiteetti on äärirajoillaan. Yhden tai kahden ison massatapahtuman sijaan parempi strategia onkin kehittää kaupunkiin useampia Big Wheelsin tai Sylvi Symposiumin kaltaisia eri kohderyhmien tapahtumia, jotka ovat sopivan kokoisia suhteessa kaupungin matkailuresursseihin.

Isompiinkin tapahtumiin on mahdollisuuksia, mikäli kohdeyleisönä ovat suurempien naapurikaupunkien asukkaat. Silloin vältetään Pieksämäen matkailun kompastuskivi eli rajallinen majoituskapasiteetti. Noin tunnin matka-aika suuntaansa mahdollistaa yöpymisen omassa kodissa – ja pidempimatkalaisille on myös runsaammin hotellitarjontaa esimerkiksi Mikkelissä tai Jyväskylässä. Myös päivävierailijat jättävät talousalueelle rahaa. Ja löytyy myös tapahtumia, joiden yleisö ei pane pahakseen telttamajoitusta ja siihenkin on hyödyntämätöntä resurssia esim. Hiekanpään rannassa lähellä uimahallin suihku- ja saunatarjontaa.

Kuka ne tapahtumat sitten tekee? Mistä tänne polkaistaan tapahtumamatkailua? Pitäisikö tässä nyt ryhtyä keksimään uusia tapahtumia? Ei sentään, uuden tapahtuman kehittäminen on haasteellista ja pitkäjänteistä työtä. Ei siis välttämättä kannata lähteä keksimään ja kustantamaan uusia tapahtumia itse, vaan katseet on aluksi käännettävä olemassa oleviin tapahtumiin. Kun perusorganisaatio ja toimintamallit ovat olemassa, on meidän hyvä lähteä tavoittelemaan tapahtumavuoden täytteeksi kiertäviä yleisötapahtumia tai aiemmin muualla järjestettyjä, mutta mahdollisesti Pieksämäelle siirtymisestä kiinnostuvia tapahtumia.

Omasta takaakin löytyy potentiaalia – esimerkiksi Big Wheels, Venetmäen Tilimarkkinat, Beach & Blues Party, Teatterimaraton monologikilpailuineen ja Sylvi Symposiumi ovat tasokkaita ja valtakunnallisen laatuvertailun kestäviä matkailutuotteita. Tämän kaltaiset jo olemassa olevat tapahtumat muodostavat luonnollisesti tapahtumamatkailustrategian selkärangan, jota tukevat mm. Wanhojen Weturitallien ja Kulttuurikeskus Poleenin monipuolinen ohjelmatarjonta sekä seudun muut pienemmät tapahtumat ja matkailukohteet. Yhdessä tämä kaikki kaupungissa oleva tietotaito ja kokemus mahdollistaa myös itse tapahtumatuotannon tuotteistamisen.

Ei siis markkinoida pelkästään Pieksämäen tapahtumia yleisölle, vaan markkinoidaan myös Pieksämäkeä tapahtumajärjestäjille! Meillä on loistava sijainti ja liikenneyhteydet. Meillä on monenlaiseen tarpeeseen soveltuvia tapahtumapaikkoja. Meillä on ryhmä kokeneita tapahtumajärjestäjiä tapahtumineen. Jos kehitämme ja tuotteistamme tämän oheen tapahtumien tukipalveluja; esimerkiksi toimitsija- sekä järjestyksenvalvojareservin ja lisäksi listaamme omien tapahtumiemme tarpeisiin hankitut telttakatokset, opasteet, radiopuhelimet ynnä muut varusteet yhteiseen varustepankkiin, niin meillä on pian tarjolla houkutteleva paketti myös seudun ulkopuolisille tapahtumajärjestäjille.

Kehittämällä omia jo vakiintuneita tapahtumia ja hankkimalla seudulle uusia tapahtumia tasaisesti niin kesäsesonkiin kuin koko vuodelle, saamme matkailusta mahdollisesti irti jopa enemmän kuin mitä muutamalla massatapahtumalla tai sillä kauan kaivatulla sesonkiluonteisella turistimagneetilla saisimme. Monipuolinen ja ympärivuotinen tapahtumatarjonta puolestaan lisää seudun vetovoimaisuutta ja tapahtumayleisö antaa uutta piristettä myös kaupallisten palvelujen kehittämiseen.

Pieksämäen kouluverkkokeskustelua

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti

Marraskuussa julkaistu kaupungin kouluverkon tulevaisuuteen kantaa ottanut Pieksämäen Palvelurakenneselvitys on herättänyt odotusten mukaisesti voimakasta keskustelua. Sitä osattiin toki odottaa, koska kyse on hyvin tärkeästä asiasta. Koulutuslautakunnan jäsenenä haluan kommentoida omalta osaltani selvityksen syitä ja toteutustapaa, joita monissa nettikeskusteluissa sivutaan samalla kun ihmetellään millaisia toistaitoisia tomppeleita siellä lautakunnassa oikein istuu…

Nyt ei olla hakemassa lisää säästöjä ainoastaan säästämisen ilosta vuoksi vaan lähtökohta selvityksen toteuttamiselle on se, että kaupunkimme kouluorganisaatio tulisi mukauttaa paitsi nykyisiin oppilasmääriin myös kuntaliitosten jälkeiseen tilanteeseen. Oppilasmäärän väheneminen on asia, josta ei voi kiemurrella eroon ja joka on parempi päättää ennemmin kuin myöhemmin. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä on vähentynyt ja vähenee edelleen rajusti ja ei ole terveen maalaisjärjen mukaista ylläpitää liian suurta kouluverkkoa, jossa rahaa kuluu opetuksen sijasta rakennuksiin. Valtion tuet kun tulevat kaupungille oppilasmäärän eikä koulurakennusten lukumäärän mukaan. Valitettava tosiseikka on se, että mikäli nykyistä kouluverkkoa ei supisteta tavalla tai toisella vastaamaan todellista oppilasmäärää niin sitten olisi meidän supistettava jostain muualta opetustoimesta ja itse käytännön opetukseen emme todellakaan halua supistuksia.

Se, että koulurakennusten lukumäärä vähänee yhdellä tai kahdella ei tarkoita että ryhmäkoot suurenevat. Päin vastoin karsimalla turhia rakennusten remontointi- ja ylläpitokuluja on meillä paremmin rahaa käytettävissä opettajien palkkaukseen ja sitä kautta ryhmäkoot voidaan pitää pienempinä. Se, miten ja mistä näitä rakennuskustannuksia sitten karsitaan onkin monimutkainen asia. Siinäkin on pidettävä tärkeimpänä vaikuttimena oppilaiden etua – mielellään tasapuolisesti koko kunnan alueella suosimatta sen enempää kaupungin kuin kyläkoulujenkaan oppilaita toistensa kustannuksella.

Palvelurakenneselvitys ei kuitenkaan ole pelkkää koulurakennusten puntarointia, se on itseasiassa enemmänkin sivuroolissa vaikka kirvoittaakin eniten keskustelua. Tärkeintä tulevia päätöksiä tehdessä ei ole raha tai säästäminen vaan se, miten kaupungissamme voidaan järjestää lapsille turvallinen ja laadukas oppimisympäristö, jossa lasten etu huomioidaan ja ongelmiin pystytään puuttumaan jo ennaltaehkäisevästi.

Paljon on kritisoitu myös sitä, että palvelurakenneselvitys tilattiin ulkopuoliselta konsultilta. Paras tieto ja käytännön kokemus Pieksämäen koulumaailmasta löytyy paikkakunnalta, se on totta. Ulkopuolisen konsultin tehtävänä ei kuitenkaan ollut valmistella kaikenkattava ja lopullinen ratkaisu omasta päästään, vaan koostaa meille päättäjille paketti kentällä olevasta tiedosta ja ajatuksista ja laatia sen pohjalta muutamia ehdotuksia keskustelun pohjaksi. Kaupungin sivuilla julkaistu viisisivuinen tiivistelmä konsultin ehdotuksista ei siis ollut koko työ, vaan varsinaisen selvityksen sivumäärä on kymmenkertainen, lähemmäs 50 sivua pikaisesti laskemalla (huom. sivunumerointi olisi ollut kiva;)).

Mukana on myös ”pedagoginen peilaus” eli selvityksen ehkä mielenkiintoisin osio, joka sisältää mm. opetustoimen henkilöstön keskuudessa toteutetun laajamittaisen kyselyn. Tärkein syy ulkopuolisen konsultin palkkaamiseen oli se, että opetustoimen piiristä haluttiin kuulla kaunistelematon totuus – jos selvitystä ja haastatteluja olisi tehty oman organisaation voimin niin todennäköisesti aivan kaikkia epäkohtia tai mielipiteitä ei olisi rohjettu sanoa ääneen. Siksi ulkopuolinen konsulttiyritys oli tässä tapauksessa perusteltu valinta.

Tuo ”Pieksämäen palvelurakenneselvitys” -nimeä kantava pumaska ei siis ole pelkkää konsulttien puppugeneraattorista tullutta sanahelinää, vaan pitää sisällään monipuolisen katsauksen Pieksämäen koulumaailmaan niin tilastojen, ennusteiden kuin myös ennenkaikkea henkilökunnan kertomana. Se on hyvä pohja ryhtyä suunnittelemaan tulevia ratkaisuja. Mitään mallia ei ole tietääkseni lyöty lukkoon, vaan kaikki ovet on vielä avoinna. Helppoa ratkaisua tuskin löytyy vaan lopputulos tulee olemaan vielä monen mutkan takana.

Konsultin ehdotuksista tehty tiivistelmä oli pari viikkoa esillä ja kommentoitavissa kaupungin kotisivuilla. Lisäksi keskustelua on ollut jonkin verran paikallislehdessä sekä muutamilla foorumeilla eri puolilla internetiä. Toivottavasti keskustelu jatkuu vilkkaana ja kantautuu myös päättäjien korviin. Itse aion ainakin seurata aktiivisesti niin lehtiä kuin nettiäkin. Seuraavaksi on tarkoitus nimetä laajapohjainen työryhmä valmistelemaan asiaa. Koulutuslautakunnan kokouksessa olimme yksimielisiä siitä, että tulevassa työryhmässä tulee olla opetustoimen tietotaitoa sekä lapsiperheiden näkemyksiä hyvin edustettuna ja evästimmekin päätöksen yhteydessä poliittisia ryhmiä valitsemaan työryhmään jäseniä, joilla on kosketuspintaa koulumaailmaan.

Olipa kouluverkosta ja sen tulevaisuuden muodosta mitä mieltä tahansa, niin kaikki asianosaiset lienevät yhtä mieltä siitä, että tärkeintä on lasten ja nuorten etu. Jatkakaamme keskustelua, vaikka kaupungin sivuilla tuo kommentointimahdollisuus olikin rajattu kahteen viikkoon. Tänne blogiinkin saa kommentoida vapaasti, lupaan toimittaa palautteet eteenpäin!

Kalevalankadun päiväkotijärjestelyt

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti

Maanantain 13.7. Pieksämäen Lehdestä saimme lukea, että Kalevalan päiväkodin evakko vanhalla kaupungintalolla saa jatkua ja samat tilat, joista kunnallinen päiväkoti jouduttiin home-epäilyjen vuoksi evakuoimaan ollaan nyt vuokraamassa yksityiselle päiväkodille.

Nyt kaivataan jämerää päätöksentekoa ja selkeää pidemmän tähtäimen suunnitelmaa keskustan päiväkotiasioiden järjestelyyn.Vaikka taantuma on tuonut kuntasektorille huomattavasti päänvaivaa ja paineita säästöihin, on kuitenkin syytä katsoa kauemmas tulevaisuuteen, vaikeiden vuosien yli. Lyhytaikaiset ratkaisut eivät pidemmällä tähtäimellä ole edullisia ja lasten terveys ja hyvinvointi on asia, jonka kustannuksella ei pitäisi säästää.

Nyt olisi aika lyhytnäköisten ratkaisujen sijaan miettiä millaisissa tiloissa päivähoitoa Pieksämäen keskustassa aiotaan tulevina vuosikymmeninä järjestää. Vanhaa homeongelmaiseksi epäiltyä rakennusta ei noin vaan korjata ongelmattomaksi, eikä tällaiseen rakennukseen tulisi missään nimessä sijoittaa lasten päivähoitotiloja, joissa pahimmassa tapauksessa sekä henkilökunta että pienet kaupunkilaiset jälleen altistuvat sairauksille.

Vetoaminen siihen, että näkyviä kosteusvaurioita ei löydy tai että pitoisuudet pysyvät raja-arvojen puitteissa eivät ole riittäviä kun vaakakupin toisella puolen on oireileva henkilökunta ja lapset. Eivät ne oireet varmastikaan tyhjästä syntyneet? Vanhempien tulisi voida laittaa lapsensa päiväkotiin luottaen siihen, ettei päiväkotirakennus aiheuta lapsille oireita tai sairauksia.

Myös evakossa elävän Kalevalan päiväkodin lasten, vanhempien ja henkilökunnan tulisi voida luottaa tulevaisuuteen, tietää missä mennään ja minne päiväkoti tulee lopulta sijoittumaan. Usein tilapäisillä ratkaisuilla on taipumus muuttua pysyviksi. Toivotaan ettei tässä tapauksessa käy niin, sillä vanha kaupungintalo, vaikka hieno rakennus upealla paikalla onkin, ei sovellu lasten päiväkodiksi. Meidän tulisi nyt varmistaa, että ratkaisuja pysyvistä päiväkotikäyttöön soveltuvista tiloista tehdään mahdollisimman
pikaisesti.

Vaikka se tässä taloustilanteessa saattaa tuntua hankalalta, niin mielestämme oikea ratkaisu olisi jyrätä vanha elinkaarensa päähän tullut puurakennus maantasalle ja ryhtyä suunnittelemaan tontille päiväkotikäyttöön soveltuvaa uudisrakennusta, joka olisi kestävä ratkaisu monille uusille
sukupolville. Vaikeinakin aikoina on syytä nähdä tulevaisuuteen. Uusi päiväkotihanke olisi paitsi kaivattua elvytystä, myös selkeä signaali siitä, että me täällä Pieksämäellä panostamme tulevaisuuteen ja huolehdimme lastemme hyvinvoinnista. Pieksämäki profiloituisi paikkakunnaksi, jonne lapsiperheiden kelpaa muuttaa.

Anu Rajasuo
kaupunginvaltuutettu, terveyslautakunnan jäsen, Kesk..

Heikki Skyttä
varavaltuutettu, koulutuslautakunnan jäsen, Kok.

Marjatta Paltto
kaupunginvaltuutettu, KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja,
koulutuslautakunnan jäsen

Pekka Heiskanen
kaupunginvaltuutettu, sit. (Kok.)

Kuka valvoo Pieksämäen etua?

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti

Koska eilisessä bloggauksessa pähkäilemäni tyrmistyttävän poikkeuslupapäätöksen taustalta löytyy kokoomuslainen ministeri Vapaavuori, on asia poikinut melkoisen palauteryöpyn myös Pieksämäen seudun kokoomuslaisille. Oman osani palautteesta olen minäkin blogini välityksellä saanut ja tuskin siltä muutkaan Pieksämäen kokoomusjärjestöjen aktiivit ovat välttyneet.

Omalta kohdaltani voin vakuuttaa, että asuntoministeri Vapaavuoren toiminta tässä asiassa on kyllä saanut paikallisen kokoomusväen vähintään yhtä tuohtuneeksi kuin muutkin päätöksestä tyrmistyneet. Päätöstä ei voi muuta kuin ällistellä, koska siinä ei tunnu olevan päätä eikä häntää.

Ilmastonsuojelusta on tullut kortti, joka voidaan kaivaa esiin asiassa kuin asiassa ja jolla voidaan iskeä kapuloita kehityksen rattaisiin aina kun se vaan omaa etua palvelee. Hyvänen aika, tässä kuitenkin puhutaan suosta teollisuusalueen, rautatien, maanteiden ja kaupungin keskustan puristuksessa ja kauhistellaan yksityisautoilun mahdollista lisääntymistä seudulla, jossa jotkut joutuvat hakemaan aamupostinsakin yksityisautoillen. Pakostakin herää epäilys, onko tässä loppujen lopuksi kyse vain ministeri Vapaavuoren ja ympäristöministeriön koneiston arvovaltataistelusta ja näyttämisenhalusta Ideapark-puuhamies Sukaria kohtaan? Toivo meni ja tallasi ministeri Vapaavuoren varpaille sanomalla, että Ideapark tulee Vihtiin ennemmin tai myöhemmin ja siitäkös tämä koko rumba alkoi.

Voimme vain arvailla syitä miksi Vapaavuori päätyi ratkaisuunsa asiassa, jonka olisi lakien ja asetusten puitteissa voinut päättää myös toisin, mutta se on kuitenkin varmaa että kyse ei ole enää pelkästä Ideaparkista. Kyse on Pieksämäen ja koko Etelä-Savon maakunnan arvostuksesta ja huomioimisesta päätöksenteossa. Onko tämä seutu joku koelaboratorio, jossa tutkitaan miten paljon paskaa voidaan savolaisten niskaan kaataa ennenkuin tulevat järkiinsä ja muuttavat ruuhka-Suomeen?

Pieksämäen seudulta on lähtenyt viimeisten 15 vuoden aikana tuhansia valtion työpaikkoja ja vastaavasti uusia ei ole juurikaan luotu ja julkisista tukirahoistakin olemme saaneet vain rippeitä. Julkisella puolella ei ole ilmeisesti riittänyt uskoa Pieksämäkeen. Paikkakuntalaisetkin olivat vähällä menettää uskonsa, mutta siitä suosta on kuitenkin noustu kovaa vauhtia ja nyt kun jopa markkinavoimatkin on saatu uskomaan Pieksämäkeen, niin meidän ei pidä vajota takaisin sinne suohon vaan pyrkiä kaikin keinoin jatkamaan nousuamme helsinkikeskeisistä ministeriöistä ja taantumasta huolimatta!

En malta olla hämmästelemättä myöskään miten hiljaisia maakunnan kansanedustajat ovat tämän asian tiimoilta olleet. Etelä-Savo on maakunta, jolla ei ole ”omaa” ministeriä, mutta kyllä tässä tilanteessa selkeästi näkyy myös se, ettei Pieksämäellä ole omaa kansanedustajaa, joka voisi aktiivisesti toimia paikkakuntamme edunvalvojana.

Nyt ei ole kuitenkaan aika ryhtyä heittelemään kengillä toisiamme, vaan unohtaa tässä asiassa puoluepoliittiset rajat ja olla yhdessä ensisijaisesti pieksämäkeläisiä. Pieksämäen kehityksen vastustajat löytyvät nyt aivan muualta kuin omalta paikkakunnaltamme ja juuri nyt kaikki tarmo pitäisi suunnata Pieksämäen yhteisen edun valvontaan ja jättää omien poliittisten piirien etu ainakin vähäksi aikaa taka-alalle. Hajoita ja hallitse on hyväksi havaittu vallankäyttökeino, mutta meidän ei nyt pidä langeta tähän kuoppaan vaan yhtenäisenä rintamana nousta barrikadeille ajamaan yhdessä Pieksämäen seudun etua!

Kyllä ne siellä etelässä tietää!

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti
Tässäkö ministeriön mielestä Pieksämäelle sopiva ostosparatiisi?
Tässäkö ministeri Vapaavuoren mielestä Pieksämäelle sopiva ostosparatiisi?

Viime viikolla se sitten tuli. Odotettu ympäristöministeriön vastaus Pieksämäen kaupungin poikkeuslupahakemukseen koskien Ideapark-hankkeen vaatimaa kaavamuutosta. Kielteistä kantaa osattiin toki viime vuoden Vihti-jupakan ja sen jälkimaininkien puolesta pelätä, mutta silti tuo päätös kaikessa tylyydessään on vaatinut melkoista sulattelua. Jos Ideapark-hanke olisi kompastunut vaikkapa yrittäjien vastustukseen, sijoittajien katoamiseen tai jonkun kilpailevan hankkeen ylivoimaan niin se olisi ollut paljon helpommin nieltävä tappio – mutta että kehäkolmosen sisäpuolelle linnoittautunut ministeriö otti vallan käsiinsä ja iski kapulan rattaisiin!

Oikeastaan kun asiaa pohtii, niin tämä ympäristöministeriön päätös poikkeusluvan epäämisestä alkaa tuntua suorastaan loukkaukselta. Pidetäänkö pieksämäkeläisiä ja eteläsavolaisia jotenkin tyhminä ja yksinkertaisina, jotka tarvitsevat etelän viisaat miehet kertomaan mikä meille on parasta? Emmekö me muka osaa huolehtia omista asioistamme?

Kyseessä on kuitenkin hanke, jolla on Pieksämäen kaupungin ja koko maakunnan tuki. Hanke, jonka takana ovat seudun asukkaat ja heidän vaaleilla valitsemansa päättäjät. Hanke, johon uskovat paikallisten lisäksi myös monet yrittäjät, jotka ovat olleet valmiita tulemaan kauppakeskukseen ja sijoittajat, jotka ovat valmiita rahoittamaan hankkeen – ja vieläpä uskovat siihen taantumasta huolimatta! Ovatko kaikki nämä vaan hyväuskoisia höppänöitä, jotka ovat tekemässä suurta tyhmyyttä?

Tämä hanke toisi maakuntaan käsittääkseni reilun sadan miljoonan euron investoinnin, jota nykyisessä tilanteessa todellakin tarvitaan joka olisi vielä yksityistä rahaa – ohi kaikkien elvytysbudjettien. Pitääkö Pieksämäen ja Etelä-Savon jatkossakin tyytyä vain julkisiin tukiin tai niiden rippeisiin? Emmekö me täällä ansaitse muuta?

Kun tuota ympäristöministeriön päätöstä lukee, niin paikallistuntemusta omaavan on helppo nähdä, että päätös on tehty puhtaasti pääkaupunkiseudun näkökulmasta välittämättä lainkaan siitä mikä on ollut paikallinen näkemys asioista ja mitkä ovat olleet ne lähtökohdat, joiden ansiosta Pieksämäen Ideapark-hanke ylipäätään on nähnyt päivänvalon.

Perusteluissa esimerkiksi todetaan Ideaparkin kasvattavan henkilöautolla tapahtuvaa asiointiliikennettä. Milläköhän kulkuneuvolla ympäristöministeriön väki kuvittelee asiointiliikenteen tapahtuvan Pieksämäen seudulla nykyisin – kenties metrolla tai raitiovaunulla vai lähiliikenteen paikallisjunalla? Julkisen liikenteen tarjonta näillä leveysasteilla kun on hyvin rajallista, busseja ei todellakaan kulje viiden minuutin välein…

Nykyisin pieksämäkeläiset autoilevat ostoksille mm. Mikkeliin, Jyväskylään ja Kuopioon – jopa kauemmaksikin – koska paikallinen tarjonta on rajallista. Ideapark vähentäisi osaltaan Pieksämäeltä pois suuntautuvaa yksityisautoilua. Toki vastineeksi ostosmatkailu Pieksämäelle lisääntyisi mm. aiemmin mainituista naapurikaupungeista, mutta toisaalta esimerkiksi Mikkelistä ajaa tänne tunnissa ja hyvin suurella todennäköisyydellä tuo matka taittuu mukavasti ilman ruuhkia. Vastineeksi kehäkolmosen sisäpuolella samainen tunti kuluu hyvinkin helposti ruuhkassa pakokaasuja tupruttaen vaikka matka olisi kilometreissä mitattuna huomattavasti lyhyempi.

Ja mitä julkiseen liikenteeseen tulee, niin ympäristöministeriö unohti päätöstä tehdessään – tai ainakin sen perusteluja kirjatessaan – täysin Pieksämäen sijainnin rautateiden ja maanteiden solmukohdassa. Ostoskeskuksen voisi sijoittaa paljon kehnompaankin paikkaan (ja niin on kyllä tehtykin). Varmasti tuo junayhteys tarjoaisi monelle shoppailijalle kätevän kulkuvälineen Pieksämäen Ideaparkiin ja menestyessään ostoskeskus voisi jopa avata uusia mahdollisuuksia henkilöjunaliikenteen kehittämiselle mm. Varkauden ja Savonlinnan suuntaan. Samalla savonlinnalaiset pääsisivät jälleen nauttimaan Pieksämäen rautatiesolmun tarjoamista jatkoyhteyksistä kaikkialle Suomeen.

Lisäksi uskon, että toteutuessaan Ideapark lisäisi myös Pieksämäen sisäistä julkisen liikenteen tarjontaa nykyisestä ja voisi jopa lisätä sen kannattavuutta. Ministeriö ei myöskään ollut perusteluissaan juuri antanut painoarvoa sille, että suunnittelutyössä oli huomioitu mielestäni erittäin hyvin liikenneyhteydet Pieksämäen keskustasta ja keskusliikenneasemalta Ideaparkiin – joka muuten on paikallisesta näkökulmasta aikalailla keskustan tuntumassa eikä ”keskellä korpea” kuten joissain yhteyksissä on annettu ymmärtää. Toki helsinkiläisestä vinkkelistähän koko Pieksämäki lienee melkoista korpea.

Ympäristöministeriön perusteluissa pelättiin myös että kauppakeskushanke saattaa myös aiheuttaa ostovoiman siirtymiä Pieksämäen keskustasta sekä huomattavan määrän myymäläsiirtymiä keskustasta suunniteltuun myymäläkeskittymään. Herää epäilys, että onkohan sieltä joku joskus käynyt Pieksämäen keskustassa? Mitenkään aliarvostamatta keskustaa ja sen ansiokkaita yrittäjiä, niin aika rajallisesti Pieksämäen keskustassa on tälläkään hetkellä myymälätarjontaa. Tyhjiä liiketiloja löytyy jo nyt ja mm. suurin osa Kauppakadun Liikekeskuksen tiloista on ollut suljettuna jo pidemmän aikaa kun yrittäjiä ei ole tiloihin löytynyt. Jäljellä olevat Pieksämäen keskustan yrittäjät ovat jo sen verran pitkään täällä sinnitelleet, että en usko että Ideapark yhtään paikallista yritystä saattaisi perikatoon, pikemminkin se avaisi uusia mahdollisuuksia kaupungin ja koko seudun liike-elämälle. Enkä usko, että vanhusten tarvitsemat julkiset palvelut keskustasta Ideaparkiin karkaisivat ja epätodennäköistä olisi sekin, että keskustan päivittäistavaraliikkeet sinne katoaisivat.

Ja mitä tulee tähän ostovoiman pakenemiseen keskustasta niin onhan se nyt jumankekka moninverroin parempi, jos se ostovoima pakenee tuonne Naiskankaalle kuin nykytilanne, jossa se samainen ostovoima pakenee naapurikaupunkien keskustoihin ja kauppakeskuksiin!

Ideapark ja vaalit

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti

Ideapark tuntuu olevan suosittu puheenaihe kunnallisvaalien yhteydessä. Siitä kysyttiin muutamassa vaalikoneessa, se on esillä vaalikeskusteluissa ja monet ehdokkaat tuntuvat nostavan hankkeen ainakin puheisiinsa ellei jopa vaaliteemoihinsa.

Suurin osa ehdokkaista näyttäisi olevan kovasti kauppakeskuksen puolesta, vaikka vastustajia hankkeella ei juurikaan tunnu olevan. Mielestäni Ideaparkin nostaminen esille vaalikampanjassa on aika turhaa, koska jo edellinen valtuusto näytti sille vihreää valoa ja tällä hetkellä Ideaparkin toteutuminen tai toteutumatta jääminen on jo kunnanvaltuutettujen päätöksenteon ulottumattomissa.

Ideaparkin sijaan toivoisin niin äänestäjien kuin ehdokkaidenkin keskittyvän jo uusiin aiheisiin, jotta ne eivät hautaudu Ideapark-teeman alle. Kaipaan Ideapark-patsastelun tilalle kokonaisvaltaisempaa keskustelua niin Pieksämäen seudun kehityksestä kuin kunnallisten palvelujen haasteistakin. Toisaalta Ideapark on varmasti sopivan turvallinen aihe, jolla voi välttää vaativammat kysymykset?

Ja mitä Ideaparkiin tulee niin se on ollut tosiaan jo pelkkänä ideana merkittävä piristysruiske Pieksämäen seudulle ja ennenkaikkea pieksämäkeläisten itsetunnolle ja tulevaisuudenuskolle. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Pieksämäen kehitys oli nousujohteista jo ennen Ideapark-uutisointia vuoden alussa ja Ideapark ei todellisuudessa ole Pieksämäen viimeinen oljenkorsi, vaikka sellaiseksikin sitä jotkut väittävät. Pieksämäellä on Toivoa, vaikkei sen sukunimi olisikaan Sukari! Vanha sananlasku sanoo ettei kaikkia munia pidä laittaa samaan koriin, eikä kaupunkimme tulevaisuutta pitäisi nytkään rakentaa yhden kauppakeskuksen varaan.

Ideaparkin uhkakuviksi ovat nousseet kaavoituskysymykset ja aikataulun viivästyminen niiden johdosta, mutta aivan viime aikoina myös USA:sta lähtöisin oleva talouskriisi on kasannut synkkiä pilviä Ideaparkin yläpuolelle. Toivo Sukari kommentoi Ideapark-hankkeitaan Kauppalehdessä ja siellä todettiin, että rahoitusmarkkinoiden tilanteen jatkuessa nykyisellään hän joutunee lykkäämään kauppakeskushankkeitaan. Jos ei ole rahoitusta ei voida tietenkään rakentaa. Sukari oli jutussaan kuitenkin optimistinen ja arveli ettei kriisi jatku pitkään. Jos mekin haluamme olla optimistisia, niin rahoituskysymys tietysti antaa aikaa kaavoitukselle ja toivottavasti myös venyttää Pieksämäen Ideaparkin kilpajuoksijan eli Kuopion Ikano-hankkeen aikataulua.

Mutta silti kannattaa pitää jalat maassa ja tarkkailla tilannetta, koska talouskriisi, sen pituus ja vaikutukset ovat vielä arvailujen varassa. Valtamedia on muuten jo aikoja sitten unohtanut Pieksämäen Ideaparkin, viimeksikin uutisoitiin lähinnä Kiimingin ja Vihdin hankkeiden matkaan tulleita mutkia ja Pieksämäki jäi vaille mainintaa. Lisäksi käteeni osui jokin aika sitten Kouvolan Sanomat, jossa spekuloitiin Itä-Suomen Ideaparkkia itärajan tuntumaan, olikohan se Lappeenrantaan.

Ideapark-hankkeen eteen on Pieksämäellä tehty kaikki voitava ja tehdään edelleen, koska se on upea mahdollisuus paitsi kaupungillemme myös koko Etelä-Savolle. Toivotaan, että hanke toteutuu kaikista hankaluuksista huolimatta, mutta pidetään samalla mielessä se, että Pieksämäen seudulla on mahdollisuuksia ja resursseja kehittyä ja tulla toimeen myös ilman Ideaparkia, kun vaan jaksetaan puhaltaa yhteen hileen, luottaa tulevaisuuteen ja kotiseutumme kykyihin.

Vaarallisia risteyksiä

~ Heikki Skyttä ~ 1 kommentti

Pieksämäen Lehti 26.9. kertoi teknisen lautakunnan pohtineen viime kokouksessaan Tikankadun ja Selkiöntien risteystä, jossa tapahtui syysmarkkinoiden aikaan parikin kolaria ja samassa paikassa on rytätty peltiä tasaiseen tahtiin jo vuosikausia.

Ongelma on tuttu, sillä asustelimme niillä kulmilla kokonaisen vuosikymmenen ja olohuoneen ikkunasta oli tuohon risteykseen ihan suora näköala. Tapahtuneet kolarit ovat vain jäävuoren huippu, sillä ”läheltä piti” -tilanteita risteyksessa tapahtui päivittäin. Mielestäni pakollinen pysähtyminen, stop-merkki, olisi välttämätön lisä tuohon risteykseen. Risteyksessä on jo väistämisvelvollisuus sekä näkyvyyttä parantavat peilit.

Risteyksen ongelma ei ole huono näkyvyys vaan ihmisten välinpitämättömyys ja liian suuret tilannenopeudet ei pelkästään Selkiöntiellä vaan myös Tikankadulla, jolla on myös läpikulkuliikennettä. Tikankatua ajavat kun eivät aina edes hiljennä Selkiöntietä ylittäessään tai jos hiljentävätkin niin aivan liian vähän ja myöhään, jotta siitä olisi hyötyä mikäli joku Selkiöntien kulkija sattuu kohdalle.

Teknisen lautakunnan ajatukset näkyvyyden lisäämisestä yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa ja Selkiöntien liikenteen ohjaamisesta Kangaskadulle ovat nekin tarpeellisia, mutta mielestäni silti risteys kaipaisi myös stop-merkkiä, koska kunnollinen pysähtyminen risteykseen on tärkein tekijä onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Samaten sen ohella että Selkiöntien läpikulkuliikennettä hillittäisiin, tulisi huomioida myös Tikankadun läpikulkuliikenne, joka voitaisiin ohjata joko Kangaskadulle tai Häyrisentielle.

Sama vaaranpaikka on myös Pohjolankadun ja Selkiöntien risteyksessä, mutta siinä risteävä liikenne on vähäisempää läpikulkuliikenteen puuttuessa. Tuskin stop-merkki siihenkään olisi pahitteeksi, jotta liikennejärjestelyt olisivat loogisempia.

Logiikkaa kaivattaisiin myös Savontielle, joka saa varsinkin vieraspaikkakuntalaiset autoilijat ymmälleen. Mielestäni nyt olisi korkea aika muuttaa Savontie etuajo-oikeutetuksi Lampolahdenkadun ja Huvilakadun sekä Huvilakadun ja Kuopiontien välisillä osuuksilla. Varsinkin Kalevalankadun risteys on vaarallinen keskustan suunnasta tullessa, koska edeltävällä Hiekanpääntiellä on jostain syystä kolmio ja se saa vieraspaikkakuntalaiset helposti uskomaan että seuraavallakin kadulla olisi väistämisvelvollisuus. Kolmioiden lisääminen noille lopuillekin risteäville kaduille ehkäisisi vaaratilanteiden ja onnettomuuksien syntyä.

Ei unohdeta kotikaupunkia

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti

”Ei kannettu vesi kaivossa pysy”, ”turha mennä merta edemmäs kalaan” – vanhoissa sananparsissa itää usein viisauden siemen ja sitä meidänkin kannattaa vaalia. Mielestäni kaupungilta ja kaupunkilaisilta kaivattaisiin enemmän itseluottamusta ja uskoa Pieksämäen mahdollisuuksiin. Yhteisen asian, Pieksämäen, eteen pitäisi osata yhdistää voimia sen sijaan että oltaisiin epäuskoisia ja vähäteltäisiin omaa osaamistamme ja mahdollisuuksiamme.

Mielestäni niin yritystoiminnassa, matkailussa kuin harrastuksissakin meidän pitäisi pystyä nykyistä paremmin tunnistamaan Pieksämäen vahvuudet, kaivamaan ne kultajyvät sieltä esille ja antaa paikalliselle osaamiselle, vahvuuksille ja yrityksille mahdollisuus kehittyä. Meidän tulisi päätöksillämme ja toimillamme tukea paikallista osaamista ja yrittämistä aina kun se vaan on mahdollista.

Viime aikojen myönteinen kehitys Pieksämäellä on onneksi jo muuttanut aiempaa ”eihän meistä oo mihinkään” -ajattelua ja lisännyt itseluottamusta ja tulevaisuudenuskoa paikkakunnalla. Silti parantamisen varaa tällä saralla olisi.

Pieksämäellä on pistänyt silmään se, ettei paikallisia yrittäjiä ja heidän osaamistaan aina tunnuta arvostavan riittävästi kun julkisia hankintapäätöksiä tehdään. Toki kilpailutus ja hankintalainsäädäntö sanelee julkisille hankinnoille omat tiukat ehtonsa, mutta silti pieni kotiinpäin vetäminen olisi paikallaan aina kun se vaan on mahdollista – varsinkin kun monissa tapauksissa oman kunnan alueelta löytyvä osaaminen voisi olla paikallisiin tarpeisiin jopa parempaa ja todellisilta kokonaiskustannuksiltaan kilpailukykyisempää kuin naapurikaupungeista tai pääkaupunkiseudulta hankitut palvelut.

Antaahan se jotenkin omituisen kuvan päätöksentekijöiden luottamuksesta omaan kotikaupunkiin ja sen yrityksiin, jos turhan usein ruoho vaikuttaa heidän mielestään olevan vehreämpää aidan toisella puolen – ostetaan palvelut, tuotteet ja ideat jostain muualta.

Kaupungin pitäisi tehdä hankintapäätöksiään avoimesti sekä selvittää ja huomioida paikallinen tarjonta aina tarjouspyyntöjä lähetettäessä. Avoimista tarjouskilpailuista olisi suotavaa tiedottaa tehokkaasti oman alueen yrityksille hyvissä ajoin, jotta he saisivat mahdollisuuden varautua tarjouspyyntöön ja olisivat tarjouskilpailussa samalla viivalla suurten ulkopaikkakuntalaisten toimijoiden kanssa. Isolla yhtiöllä kun on paremmat resurssit heittää tarjous lonkalta siinä missä paikallistason toimija joutuu tarkkaan laskekelemaan millaiseen tarjoukseen resurssit riittävät.