Kyllä ne siellä etelässä tietää!

Tässäkö ministeriön mielestä Pieksämäelle sopiva ostosparatiisi?
Tässäkö ministeri Vapaavuoren mielestä Pieksämäelle sopiva ostosparatiisi?

Viime viikolla se sitten tuli. Odotettu ympäristöministeriön vastaus Pieksämäen kaupungin poikkeuslupahakemukseen koskien Ideapark-hankkeen vaatimaa kaavamuutosta. Kielteistä kantaa osattiin toki viime vuoden Vihti-jupakan ja sen jälkimaininkien puolesta pelätä, mutta silti tuo päätös kaikessa tylyydessään on vaatinut melkoista sulattelua. Jos Ideapark-hanke olisi kompastunut vaikkapa yrittäjien vastustukseen, sijoittajien katoamiseen tai jonkun kilpailevan hankkeen ylivoimaan niin se olisi ollut paljon helpommin nieltävä tappio – mutta että kehäkolmosen sisäpuolelle linnoittautunut ministeriö otti vallan käsiinsä ja iski kapulan rattaisiin!

Oikeastaan kun asiaa pohtii, niin tämä ympäristöministeriön päätös poikkeusluvan epäämisestä alkaa tuntua suorastaan loukkaukselta. Pidetäänkö pieksämäkeläisiä ja eteläsavolaisia jotenkin tyhminä ja yksinkertaisina, jotka tarvitsevat etelän viisaat miehet kertomaan mikä meille on parasta? Emmekö me muka osaa huolehtia omista asioistamme?

Kyseessä on kuitenkin hanke, jolla on Pieksämäen kaupungin ja koko maakunnan tuki. Hanke, jonka takana ovat seudun asukkaat ja heidän vaaleilla valitsemansa päättäjät. Hanke, johon uskovat paikallisten lisäksi myös monet yrittäjät, jotka ovat olleet valmiita tulemaan kauppakeskukseen ja sijoittajat, jotka ovat valmiita rahoittamaan hankkeen – ja vieläpä uskovat siihen taantumasta huolimatta! Ovatko kaikki nämä vaan hyväuskoisia höppänöitä, jotka ovat tekemässä suurta tyhmyyttä?

Tämä hanke toisi maakuntaan käsittääkseni reilun sadan miljoonan euron investoinnin, jota nykyisessä tilanteessa todellakin tarvitaan joka olisi vielä yksityistä rahaa – ohi kaikkien elvytysbudjettien. Pitääkö Pieksämäen ja Etelä-Savon jatkossakin tyytyä vain julkisiin tukiin tai niiden rippeisiin? Emmekö me täällä ansaitse muuta?

Kun tuota ympäristöministeriön päätöstä lukee, niin paikallistuntemusta omaavan on helppo nähdä, että päätös on tehty puhtaasti pääkaupunkiseudun näkökulmasta välittämättä lainkaan siitä mikä on ollut paikallinen näkemys asioista ja mitkä ovat olleet ne lähtökohdat, joiden ansiosta Pieksämäen Ideapark-hanke ylipäätään on nähnyt päivänvalon.

Perusteluissa esimerkiksi todetaan Ideaparkin kasvattavan henkilöautolla tapahtuvaa asiointiliikennettä. Milläköhän kulkuneuvolla ympäristöministeriön väki kuvittelee asiointiliikenteen tapahtuvan Pieksämäen seudulla nykyisin – kenties metrolla tai raitiovaunulla vai lähiliikenteen paikallisjunalla? Julkisen liikenteen tarjonta näillä leveysasteilla kun on hyvin rajallista, busseja ei todellakaan kulje viiden minuutin välein…

Nykyisin pieksämäkeläiset autoilevat ostoksille mm. Mikkeliin, Jyväskylään ja Kuopioon – jopa kauemmaksikin – koska paikallinen tarjonta on rajallista. Ideapark vähentäisi osaltaan Pieksämäeltä pois suuntautuvaa yksityisautoilua. Toki vastineeksi ostosmatkailu Pieksämäelle lisääntyisi mm. aiemmin mainituista naapurikaupungeista, mutta toisaalta esimerkiksi Mikkelistä ajaa tänne tunnissa ja hyvin suurella todennäköisyydellä tuo matka taittuu mukavasti ilman ruuhkia. Vastineeksi kehäkolmosen sisäpuolella samainen tunti kuluu hyvinkin helposti ruuhkassa pakokaasuja tupruttaen vaikka matka olisi kilometreissä mitattuna huomattavasti lyhyempi.

Ja mitä julkiseen liikenteeseen tulee, niin ympäristöministeriö unohti päätöstä tehdessään – tai ainakin sen perusteluja kirjatessaan – täysin Pieksämäen sijainnin rautateiden ja maanteiden solmukohdassa. Ostoskeskuksen voisi sijoittaa paljon kehnompaankin paikkaan (ja niin on kyllä tehtykin). Varmasti tuo junayhteys tarjoaisi monelle shoppailijalle kätevän kulkuvälineen Pieksämäen Ideaparkiin ja menestyessään ostoskeskus voisi jopa avata uusia mahdollisuuksia henkilöjunaliikenteen kehittämiselle mm. Varkauden ja Savonlinnan suuntaan. Samalla savonlinnalaiset pääsisivät jälleen nauttimaan Pieksämäen rautatiesolmun tarjoamista jatkoyhteyksistä kaikkialle Suomeen.

Lisäksi uskon, että toteutuessaan Ideapark lisäisi myös Pieksämäen sisäistä julkisen liikenteen tarjontaa nykyisestä ja voisi jopa lisätä sen kannattavuutta. Ministeriö ei myöskään ollut perusteluissaan juuri antanut painoarvoa sille, että suunnittelutyössä oli huomioitu mielestäni erittäin hyvin liikenneyhteydet Pieksämäen keskustasta ja keskusliikenneasemalta Ideaparkiin – joka muuten on paikallisesta näkökulmasta aikalailla keskustan tuntumassa eikä ”keskellä korpea” kuten joissain yhteyksissä on annettu ymmärtää. Toki helsinkiläisestä vinkkelistähän koko Pieksämäki lienee melkoista korpea.

Ympäristöministeriön perusteluissa pelättiin myös että kauppakeskushanke saattaa myös aiheuttaa ostovoiman siirtymiä Pieksämäen keskustasta sekä huomattavan määrän myymäläsiirtymiä keskustasta suunniteltuun myymäläkeskittymään. Herää epäilys, että onkohan sieltä joku joskus käynyt Pieksämäen keskustassa? Mitenkään aliarvostamatta keskustaa ja sen ansiokkaita yrittäjiä, niin aika rajallisesti Pieksämäen keskustassa on tälläkään hetkellä myymälätarjontaa. Tyhjiä liiketiloja löytyy jo nyt ja mm. suurin osa Kauppakadun Liikekeskuksen tiloista on ollut suljettuna jo pidemmän aikaa kun yrittäjiä ei ole tiloihin löytynyt. Jäljellä olevat Pieksämäen keskustan yrittäjät ovat jo sen verran pitkään täällä sinnitelleet, että en usko että Ideapark yhtään paikallista yritystä saattaisi perikatoon, pikemminkin se avaisi uusia mahdollisuuksia kaupungin ja koko seudun liike-elämälle. Enkä usko, että vanhusten tarvitsemat julkiset palvelut keskustasta Ideaparkiin karkaisivat ja epätodennäköistä olisi sekin, että keskustan päivittäistavaraliikkeet sinne katoaisivat.

Ja mitä tulee tähän ostovoiman pakenemiseen keskustasta niin onhan se nyt jumankekka moninverroin parempi, jos se ostovoima pakenee tuonne Naiskankaalle kuin nykytilanne, jossa se samainen ostovoima pakenee naapurikaupunkien keskustoihin ja kauppakeskuksiin!

Pieksämäen matkailu kaipaa uutta otetta!

Matkailun edistämisessä ja kehittämisessä Pieksämäen kaupunki tarvitsee selkeän strategian seuraavalle viidelle tai mieluiten kymmenelle vuodelle. Ja tämän matkailustrategian tulee olla nimenomaan paikallisten matkailualan toimijoiden laatima ja heidän todellisia tarpeitaan vastaava – ei siis mikään kallispalkkaisen pääkaupunkilaiskonsultin kehäkolmosen sisäpuolella visoitu pilvilinna vetovoimaisesta Pieksämäestä.

Matkailupuolella meidän pitää vihdoin tunnustaa tosiseikat eikä tavoitella kuuta taivaalta. Matkailustrategiaa on lähdettävä luomaan niillä eväillä mitä meillä täällä on. Meidän tulee tunnistaa ne asiat, joilla Pieksämäen seutu erottuu muista alueista sen sijaan että vuosi toisensa jälkeen voivotellaan ”sen suuren vetovoimaisen matkailukohteen” puuttumista tai koetetaan epätoivoisesti kopioida muualla keksittyjä ideoita tänne. Kannettu vesi ei edelleenkään pysy kaivossa ja toisekseen kun vähän katselee ympärilleen niin Pieksämäen seudulta löytyy todella runsaasti ideoita, luovuutta ja potentiaalisia matkailuvaltteja.

Matkailustrategiaa laadittaessa meidän tulee erotella mitkä tapahtumat tai kohteet ovat selkeästi
valtakunnallisia eli oman talousalueemme ulkopuolelta matkailijoita ja rahaa tänne tuovia ja mitkä tapahtumat ja kohteet ovat lähinnä paikallisia eli seudun asukkaiden viihtymistä ja aktiivisuutta lisääviä. Molemmat näistä ovat yhtä tärkeitä osana Pieksämäen tapahtumatarjontaa, mutta etenkin markkinoinnin puolella näissä tarvitaan aivan erityyppisiä panostuksia ja se vaatii kummallekin tapahtumatyypille omanlaistaan strategiaa.

Erilainen on myös tapahtumien ja kohteiden tuoma taloudellinen hyöty. Paikallisissa tapahtumissa rahaa likutellaan pieksämäkeläisestä taskusta toiseen. Ei siinäkään mitään pahaa ole, mutta mitä enemmän saamme ulkopaikkakuntalaisia matkailijoita tänne, sitä enemmän he myös tuovat rahaa tullessaan Pieksämäen seudulle. Esimerkiksi viimeisin Big Wheels houkutteli paikkakunnalle noin 2000 ulkopaikkakuntalaista ja tapahtumassa tehdyn kyselyn perusteella yksi vieras arvioi kuluttavansa Pieksämäellä keskimäärin 80 euroa viikonlopun aikana. Yhteenlaskettuna se on jo 160.000 euroa, noin miljoona mummonmarkkaa.

Markkinointibudjetit ovat seudun matkailussa ja tapahtumissa olleet perinteisesti pieniä. Kaupunki käyttää kuitenkin vuosittain kohtalaisesti rahaa matkailun edistämiseen ja markkinointiin, mutta ongelma on se, että meiltä puuttuu suunnitelmallisuus ja näkemys Pieksämäen seudun matkailullisesta kehittämisestä. Kun budjetti on pieni, korostuu tarve käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti – ja siihen meidän tulee panostaa. Väittäisin, että jo tällä nykyisellä budjetilla saataisiin ihmeitä aikaiseksi jos ne käytettäisiin harkiten ja oikeisiin kohteisiin!

Pieksämäellä on monia pitkälti talkoovoimin tehtyjä tapahtumia, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta ja täyttävät kevyesti valtakunnallisetkin kriteerit, vaikka ne onkin usein raastettu kokoon pienen mutta aktiivisen talkooväen selkänahasta. Ja mikä parasta – tapahtumatarjontamme on todella monipuolista: on Venetmäen kesä, Big Wheels, Beach & Blues Party ja Sylvi Symposium vain muutamia mainitakseni. Lisäksi löytyy monia kiinnostavia kohteita, kuten Nukkekoti, Savon Radan Museo, Kulttuuripappila Sylvi, Anola, Partaharju ja Nikkarilan mainiot luontopolut. Meidän pitää nyt vaan oikeasti ryhtyä kokoamaan tätä palettia ja sen markkinointia hallituksi ja suunnitelluksi kokonaisuudeksi. Ideanikkareita ja aktiivista talkooväkeä kun seudulta löytyy, miksemme antaisi heille tukeamme ja mahdollisuutta näyttää mihin näilläkin eväillä voidaan ponnistaa.

Vaarallisia risteyksiä

Pieksämäen Lehti 26.9. kertoi teknisen lautakunnan pohtineen viime kokouksessaan Tikankadun ja Selkiöntien risteystä, jossa tapahtui syysmarkkinoiden aikaan parikin kolaria ja samassa paikassa on rytätty peltiä tasaiseen tahtiin jo vuosikausia.

Ongelma on tuttu, sillä asustelimme niillä kulmilla kokonaisen vuosikymmenen ja olohuoneen ikkunasta oli tuohon risteykseen ihan suora näköala. Tapahtuneet kolarit ovat vain jäävuoren huippu, sillä ”läheltä piti” -tilanteita risteyksessa tapahtui päivittäin. Mielestäni pakollinen pysähtyminen, stop-merkki, olisi välttämätön lisä tuohon risteykseen. Risteyksessä on jo väistämisvelvollisuus sekä näkyvyyttä parantavat peilit.

Risteyksen ongelma ei ole huono näkyvyys vaan ihmisten välinpitämättömyys ja liian suuret tilannenopeudet ei pelkästään Selkiöntiellä vaan myös Tikankadulla, jolla on myös läpikulkuliikennettä. Tikankatua ajavat kun eivät aina edes hiljennä Selkiöntietä ylittäessään tai jos hiljentävätkin niin aivan liian vähän ja myöhään, jotta siitä olisi hyötyä mikäli joku Selkiöntien kulkija sattuu kohdalle.

Teknisen lautakunnan ajatukset näkyvyyden lisäämisestä yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa ja Selkiöntien liikenteen ohjaamisesta Kangaskadulle ovat nekin tarpeellisia, mutta mielestäni silti risteys kaipaisi myös stop-merkkiä, koska kunnollinen pysähtyminen risteykseen on tärkein tekijä onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Samaten sen ohella että Selkiöntien läpikulkuliikennettä hillittäisiin, tulisi huomioida myös Tikankadun läpikulkuliikenne, joka voitaisiin ohjata joko Kangaskadulle tai Häyrisentielle.

Sama vaaranpaikka on myös Pohjolankadun ja Selkiöntien risteyksessä, mutta siinä risteävä liikenne on vähäisempää läpikulkuliikenteen puuttuessa. Tuskin stop-merkki siihenkään olisi pahitteeksi, jotta liikennejärjestelyt olisivat loogisempia.

Logiikkaa kaivattaisiin myös Savontielle, joka saa varsinkin vieraspaikkakuntalaiset autoilijat ymmälleen. Mielestäni nyt olisi korkea aika muuttaa Savontie etuajo-oikeutetuksi Lampolahdenkadun ja Huvilakadun sekä Huvilakadun ja Kuopiontien välisillä osuuksilla. Varsinkin Kalevalankadun risteys on vaarallinen keskustan suunnasta tullessa, koska edeltävällä Hiekanpääntiellä on jostain syystä kolmio ja se saa vieraspaikkakuntalaiset helposti uskomaan että seuraavallakin kadulla olisi väistämisvelvollisuus. Kolmioiden lisääminen noille lopuillekin risteäville kaduille ehkäisisi vaaratilanteiden ja onnettomuuksien syntyä.