”Vahva mandaatti Suomen kansalta”

Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelun mukaan Suomessa oli vaalien aikaan 4510040 äänioikeutettua. Kun tämä suhteutetaan eri puolueiden vaaleissa saamiin äänimääriin, voidaan todeta, että…

99,9% äänioikeutetuista ei äänestänyt kommunisteja, liberaaleja, itsenäisyyspuoluetta, feminististä puoluetta, Suomen Kansa Ensin -puoluetta tai eläinoikeuspuoluetta
99,8% äänioikeutetuista ei äänestänyt kansalaispuoluetta
99,7% äänioikeutetuista ei äänestänyt seitsemän tähden liikettä
99,6% äänioikeutetuista ei äänestänyt piraatteja
99,3% äänioikeutetuista ei äänestänyt sinistä tulevaisuutta
97,3% äänioikeutetuista ei äänestänyt kristillisdemokraatteja
96,9% äänioikeutetuista ei äänestänyt RKP:tä
94,4% äänioikeutetuista ei äänestänyt vasemmistoliittoa
92,2% äänioikeutetuista ei äänestänyt vihreitä
90,6% äänioikeutetuista ei äänestänyt keskustaa
88,4% äänioikeutetuista ei äänestänyt kokoomusta
88,1% äänioikeutetuista ei äänestänyt perussuomalaisia
87,9% äänioikeutetuista ei äänestänyt SDP:tä

Siinä ei juuri kenenkään kannata koettaa puhua koko kansan äänellä, voittipa omasta mielestään vaaleissa tai ei…

Suorista sanoista ja niiden sanomisesta äänestyskopissa

Eduskuntavaaleissa oli tällä kertaa valtakunnallisesti yli 19.000 hylättyä ääntä. Edellisellä kerralla niitä oli 15.397. Hylättyjen äänien lukumäärä kasvoi siis lähes neljänneksen ja se on minusta todella paljon.

Suurin osa hylätyistä äänistä on perinteisesti protestiääniä. Joko tyhjiä äänestyslippuja tai sitten lippuja, joissa on kirjoitettu suorat sanat edelliselle hallitukselle tai sen avainhenkilöille.

Tuo 19.000 ääntä on jo niin iso potti, että jos edes puolet näistä protestoijista olisi äänestyspaikalle raahauduttuaan samalla vaivalla katsoneet alkavaa nelivuotista vaalikautta sen sijaan että protestoivat mennyttä neljää vuotta, olisi vaalitulos ollut varmasti hyvinkin toisenlainen.

Veikkaan, että vaalipiirien viimeiset läpimenijät olisi monessa vaalipiirissä vaihtaneet paikkaa ja puolueiden voimasuhteet olisivat olleet erilaiset, jos haistattelujen ja tyhjien lappujen sijaan olisi äänestetty ihan perinteisellä numerolla sellaiseta ehdokasta, joka omaan maailmantuskaan olisi parhaiten vastannut.

Kuvitelma siitä, että protestointi jättämällä äänestämättä kokonaan tai laittamalla vaaliuurnaan oma vastalauseensa vaikuttaisi johonkin on harhaa. Se on kirves, joka iskee todennäköisimmin protestoijan omaan nilkkaan.

Ei niitä runoja ja sloganeita lue muut kuin ääntenlaskijat hymähdellen ja julkisuudessa ilmiö kuitataan ohimennen akuankkoihin ja kirkkoveneisiin viittaamalla. Äänestyslappuun kirjoitetut suorat sanat Sipilälle, Orpolle, Soinille tai Bernerille eivät mene perille.

Vallankäyttöön tai seuraavien neljän vuoden päätöksiin ja politiikkaan niillä ei ole vaikutusta, koska vain annetut äänet lasketaan. Ja ne tahot, joita vastaan tällä toiminnalla protestoidaan myhäilevät tyytyväisenä, koska jokainen hylätty protestiääni sataa juuri heidän laariinsa.

Kolottaako kahvihammasta?

Pieksämäen äänestysprosentti oli viime kuntavaaleissa Etelä-Savon maakunnan alhaisin (54,2%) ja sitä edeltäneissä vaaleissa vielä tätäkin alhaisempi. Pieksänmaalla viime kuntavaalien äänestysprosentti oli sentään aavistuksen suurempi (57,4%).

Pieksämäen kaupunginhallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin kaupunkilaisten äänestysinnokkuuden lisäämiseksi tulevissa kuntavaaleissa ja päättänyt jakaa paketin kahvia jokaiselle äänestäjälle sekä ennakkoäänestyksen että varsinaisen vaalipäivän äänestyksen yhteydessä. Kaupunki on varannut kahviin noin 15.000 euroa, joka riittäisi lehtitietojen mukaan noin 60% äänestysaktiivisuuteen. Aiemmin Kristillisdemokraatit ehdottivat valtuustoaloitteessaan kahvitarjoilua äänestäjille, mutta kaupunginhallitus pistikin houkuttimen pykälää paremmaksi.

Ihmisten äänestysaktiivisuuden lisääminen on tärkeää ja uskoisin ilmaisen kahvin saavan väkeä liikkeelle, vaikka eihän sitä koskaan tiedä miten suuri vaikutus tällä on pieksämäkeläisten äänestysaktiivisuuteen. Toivotaan kuitenkin, että kaupunkilaiset tarttuvat porkkanaan ja äänestysprosentti saadaan nousuun! Tässä kylkiäisessä tosin piilee mielestäni se vaara, että pelkästään kahvin houkuttelemat äänestäjät saattavat tulla paikalle pääasiassa sen ilmaisen kahvipaketin vuoksi eivätkä juuri välitä kenelle äänensä antavat. Se taas ei välttämättä ole päätöksenteon kannalta lainkaan hyvä ilmiö, jos ääniä annetaan summamutikassa ilman sen kummempaa harkintaa – vaikka varmasti kaikki ehdokkaat päteviä valtuutetun tehtäviin ovatkin. Pelkkä kahvi tuskin saa kovin montaa äänioikeutettua liikkeelle, vaan luultavasti se aktivoi ihmisiä, joilla on jo oma ehdokas tai puolue mietittynä, mutta jotka ovat kuitenkin siinä rajoilla jaksaako lähteä äänestämään vai ei.

Toinen asia, joka sinänsä hyvässä ideassa pistää mietityttämään on se, että kahvipaketti tuskin on sellainen kylkiäinen, joka houkuttelee nuoria äänioikeutettuja äänestämään. Toki kahvin ystäviä löytyy kaikista ikäluokista, mutta nuorempaa polvea ei ehkä saada kahvin voimalla liikkeelle siinä määrin missä varttuneempaa väestöä. Nyt kun vielä keksittäisiin houkutin, jolla saataisiin myös nuoretkin liikkeelle – löytyykö ideoita?

Varjovaalit

Savon Savomat on päättänyt järjestää kuntavaalien varjovaalit, joissa internetin käyttäjät voivat äänestää omia ehdokkaitaan lehden verkkosivuilla. SS:n varjovaaleista löytyvät kaikkien lehden levikkialueen kuntien oikeat ehdokkaat ja varjovaalituloksen reaaliaikaiseen laskemiseen käytetään samaa suhteellista vaalitapaa kuin oikeissakin vaaleissa.

Savon Sanomat toteaa, että ”varjovaalit on leikkimielinen palvelu, jossa ei ole kyse todellisen vaalituloksen ennustamisesta” mikä pitääkin paikkansa. Varjovaaleissa jokainen ihminen – tai oikeammin nettiselain – voi äänestää kerran päivässä – useamminkin jos osaa poistaa selaimestaan evästeet. Lisäksi ääniä voi antaa kuka tahansa internetin käyttäjä riippumatta kuntarajoista tai äänioikeudesta, joten varjovaalien äänimäärillä ei todellakaan ole mitään tekemistä kuntavaalien äänestystuloksen kanssa.

Varjovaaleissa ratkaisevaa onkin kunkin ehdokkaan nettiä käyttävän kaveripiirin laajuus ja aktiivisuus – veikkaisin, että näissä varjovaaleissa nuoret ehdokkaat pärjäävät! Mainosbudjetin sijaan ratkaisevassa roolissa on ehdokkaan internetmarkkinointitaidot ja sosiaalisten nettiverkostojen laajuus, joten sinänsä mielenkiintoista seurata millaiseksi äänestystulos muodostuu. Riittävän tunnettu nettipersoona kun voi saada jopa tuhansia äänestäjiä liikkeelle.

Näemmä monet vanhemman polven ehdokkaat kovaan ääneen kritisoivat koko varjovaaliajatusta, mutta omasta mielestäni idea on hauska ja uskoisin, että se omalta osaltaan saa myös nettiä aktiivisesti käyttävän nuorison kiinnostumaan vaaleista . Toivottavasti se aktivoisi nuoria äänioikeutettuja myös vaalipäivänä oikeiden vaaliuurnien ääreen. Lisäksi varjovaalit ovat muuten mainio käytännön esimerkki suhteellisen vaalitavan soveltamisesta, joka muutoin tuntuu olevan harmaata aluetta monille äänestäjille – ellei jopa ehdokkaillekin.

Yhteisellä asialla…

Meikäläinen on ollut kohtalaisen aktiivinen pohtimaan ja hoitamaan yhteisiä asioita – vuosien varrella on tullut oltua mukana vähän yhdessä jos toisessakin yhteisessä hankkeessa. Kaikki taisi alkaa UCC Pieksämäki ry:n jäsenlehden päätoimittajan vakanssista vuonna 1990, seuraavana vuonna sitten tulin valituksi samaisen yhdistyksen hallitukseen ja siellähän sitä on sitten istuttu siitä lähtien. Harrasteautopuolella on tullut toimittua muutenkin yhteisen edun puolesta mm. Suomen Harrasteajoneuvoliitto ry:n puheenjohtajana, sittemmin Overdrive.fi:n puitteissa harrastajien vuorovaikutusta edistäen.

Paikallisella tasolla on tullut pohdittua tapahtumien kehittämistä ja osallistuttua aktiivisesti etenkin matkailualan palavereihin ja erilaisiin projekteihin. Matkailun kehittäminen on kiinnostanut etenkin, koska ”oma” Big Wheels -tapahtuma on vuosien saatossa kasvanut ehkä Pieksämäen merkittävimmäksi yksittäiseksi matkailutapahtumaksi.

Kunnallispolitiikkaan meikäläinen ei ole tähän mennessä ottanut ”virallisesti” osaa, vaikka omassa tuttavapiirissä kunnallisia asioita onkin usein pohdiskeltu ja puitu. Yleensä ottaen kunnallispolitiikka on vaikuttanut mielestäni melko kuppikuntaiselta meiningiltä. Sivustaseuraajan silmin terve maalaisjärki ja kaupunkilaisten yhteinen etu on jopa saattanut välillä jäädä turhaan puoluepolitiikan jalkoihin.  Sellaistahan se ei saisi olla.

Omasta mielestäni valtuutettujen, ketä sitten ovatkaan jatkossa, tulisi ajatella enemmän itsenäisesti ja vähemmän vanhoihin rintamalinjoihin kaivautuen. Kaivattaisiin uutta otetta ja muuttunutta maailmaa vastaavaa näkemystä yhteisten asioiden hoitoon.

Turhasta vastakkainasettelusta paikallisella tasolla pitäisi pyrkiä eroon ja sen sijaan meidän kaikkien pieksämäkeläisten tulisi kohdistaa tarmomme seudun ulkopuolelta tuleviin haasteisiin vastaamiseen. Nykypäivän globalisoituvassa maailmassa kun todelliset uhat tulevat kaukaa oman poliittisen hiekkalaatikon ulkopuolelta ja ennemmin kuin demareita tai kokoomuslaisia meidän kaikkien pitäisi olla ensisijaisesti pieksämäkeläisiä.

Puoluevalinnassa pyrin valikoimaan puolueen, joka kannustaa itsenäiseen luovaan ajatteluun ja kannustaa yrittämään – muutama muukin puolue kysyi minua ehdokkaakseen, mutta Kokoomus veti pisimmän korren. Toivoisin silti, että kuntavaalit olisivat enemmän henkilö- ja vähemmän puoluevaalit, koska Pieksämäki tarvitsee uusia aktiivisia vaikuttajia – onneksi tällaisia tuoreita nimiä tuntuu olevan nyt tarjolla poliittisen kentän kaikilta laidoilta ja toivottavasti tässä myös itsekin pääsisin vaikuttamaan näihin yhteisiin asioihin valtuutetun roolissa.

Ja kuka se teidän oma ehdokkaanne sitten onkaan ja missä kunnassa tahansa asutte – niin käykää toki äänestämässä!