Yleistä höpinää

69 x Pendolino

~ Heikki Skyttä ~ 1 kommentti

’Nopeat junat syövät lentomatkustusta Euroopassa’ – näin julisti muuan uutisotsikko jonkin aikaa takaperin. Voihan se olla niinkin, mutta täällä Suomessa nopeat junat pikemminkin syövät miestä – etenkin sitä, joka loikkaa Pendolinon rappusilta umpihankeen kävelläkseen lähimmälle asemalaiturille.

Nyt kun VR on itsekin myöntänyt, että hieman jotain ongelmia saattaa noissa italialaisissa junissa olla, niin ajattelinpa selvittää millaista kuvaa uutisotsikot ovat piirtäneet aiheesta vuosien varrella. Googlen ja muutamien verkkolehtien hakutoiminnolla tuli vastaan mm. tällaisia otsikkoja – tähän on poimittu yksi otsikko per uutiskynnyksen ylittävä tapaus. Yleisimpiä verbejä Pendolino-aiheisissa uutisotsikoissa ovat ”hyytyä/juuttua”, ”syttyä/kärähtää” sekä ”katketa/irrota”. Otsikot kronologisessa järjestyksessä tuoreimmasta vanhimpaan.

  1. Turkuun menevät Pendolinot hyytyivät yksi toisensa jälkeen (8.2.2011)
  2. Käsijarrut jäätyivät, Pendolinot jäivät asemille Savossa (7.2.2011)
  3. Kaikki Pendolinot joutuvat miljoonaremonttiin (4.2.2011)
  4. Pendolinot eivät kestä talvea (4.2.2011)
  5. Pendolino juuttui lumeen (4.2.2011)
  6. Pendolino hajosi – matkustajat kävellen Pasilaan (3.2.2011)
  7. Pendolinosta puuttui puolet (30.1.2011)
  8. Pendolino jäi asemalle Helsingissä (19.1.2011)
  9. Pendolino juuttui lumeen (15.1.2011)
  10. Pendolino kiskoilta Karjaalla (11.1.2011)
  11. Pendolino törmäsi ravihevoseen (1.1.2011)
  12. Pendolino jätti matkustajat Ouluun (23.12.2010)
  13. Pendolino hajosi Suonenjoelle (23.12.2010)
  14. Matkustajat värjöttelivät sähköttömässä Pendolinossa (29.11.2010)
  15. Pendolino myöhästyi jäätymisen vuoksi (19.11.2010)
  16. Tekninen vika myöhästytti Pendolinoa tunnilla (22.10.2010)
  17. Pendolinon ovi ruhjoi 3-vuotiaan (17.9.2010)
  18. Pendolino Joensuusta Helsinkiin peruttiin kalusto-ongelmien vuoksi (7.8.2010)
  19. Ouluun matkaava Pendolino syttyi palamaan (8.6.2010)
  20. Pendolino myöhästyi tunnin veturinkuljettajan puuttumisen vuoksi [veturikuljettaja oli tulossa työvuoroon toisen Pendolinon kyydissä, joka oli myöhässä] (26.5.2010)
  21. Pendolino hyytyi Orivedelle (14.5.2010)
  22. Pendolinon moottori kärähti – seisautti pääradan (13.5.2010)
  23. Pendolinon matka katkesi Salon asemalle (11.5.2010)
  24. Kerrankin Pendolino ajoi pysähtymättä perille asti (6.2.2010)
  25. Pendolino hyytyi Pieksämäellä (5.2.2010)
  26. Pendolinoja rikkoutunut sellaista tahtia, että huolto on ruuhkautunut (4.2.2010)
  27. Pendolinoihin langaton nettiyhteys (21.1.2010)
  28. Pendolino kolkutteli tyhjänä ja reilusti myöhässä määränpäähänsä (9.1.2010)
  29. Paavo Väyrynen pysäytti Pendolinon (20.11.2009)
  30. Pendolino jyräsi koiraperheen (25.10.2009)
  31. Pendolino hidasti kuuden junan ja yhteensä lähes 1500 matkustajan matkantekoa (4.10.2009)
  32. Pendolino törmäsi tukkeihin (15.9.2009)
  33. Pendolino seisoi – vessatkin jumissa (24.7.2009)
  34. Pendolinon sisäkatto rojahti matkustajien päälle (28.6.2009)
  35. Kaksi Pendolinoa rikkoutui keskiviikkoaamuna (4.3.2009)
  36. Jää rikkoi Pendolinojen ikkunoita (23.1.2009)
  37. Pendolino seisoo Lahden asemalla (24.11.2008)
  38. Pendolino Helsingistä Ouluun takkuili taas (16.11.2008)
  39. Kajaanin Pendolino syttyi tuleen – koko juna evakuoitiin (11.11.2008)
  40. Palohälytys Pendolinossa – savua ravintolavaunussa (10.11.2008)
  41. Pendolino jäi Kokkolaan (15.10.2008)
  42. Pendolino hajosi Haukivuorella (28.9.2008)
  43. Pendolino törmäsi kahteen ratatyömieheen (30.10.2008)
  44. Pendolino roihahti yöllä Turussa (30.7.2008)
  45. Pendolinosta nousi savua, business-luokka tyhjennettiin (1.4.2008)
  46. Pendolino hyytyi Ylivieskaan (15.2.2008)
  47. Pendolino törmäsi raiteille pantuun rojuun (26.10.2007)
  48. Pendolino hyytyi Jyväskylään (29.5.2007)
  49. Pendolino jäi asemalle Helsingissä (31.3.2007)
  50. Pendolinojen yhdistely kangerrellut (10.3.2007)
  51. Pendolino törmäsi autoon Hankasalmella (14.12.2006)
  52. Pendolinojen kytkentä epäonnistui taas Kouvolassa (26.10.2006)
  53. Pendolino myöhästytti jälleen junaliikennettä (15.10.2006)
  54. Pendolino katkesi vauhdissa Helsingissä (6.10.2006)
  55. Pendolinot pidetään kunnossa läppärillä (4.5.2006)
  56. VR ei lupaa nopeita ratkaisuja Pendolino-ongelmiin (15.2.2005)
  57. Pendolino suistui Karjaalla (25.7.2003)
  58. Pendolinon ovi irtosi täydessä vauhdissa (9.1.2003)
  59. Pendolino jatkoi omin avuin Helsinkiin (9.12.2002)
  60. Pendolino kärähti Ilmalassa (15.11.2000)
  61. Pendolinojen ovet vaihtoon toimintahäiriöiden ja pintavaurioiden vuoksi (18.5.1999)
  62. Pendolino mainettaan parempi (30.3.1998)
  63. Yksi Pendolino maksaa 77 miljoonaa markkaa (12.12.1997)
  64. Pendolinot liikenteeseen ongelmista huolimatta (13.7.1997)
  65. Molemmat koeliikenteessä olevista Pendolinoista hyytyivät radalle (8.1.1997)
  66. Pendolinot vedetään pois koeliikenteestä teknisten ongelmien vuoksi (27.2.1996)
  67. Pendolino koeliikenne välille Turku-Helsinki (27.11.1995)
  68. Pendolino-vaunu koekäytössä Pohjois-Karjalassa (19.3.1993)
  69. Pendolino-juna tulee Suomeen (7.2.1992)

Playray Häyrinen

~ Heikki Skyttä ~ 1 kommentti

”Pieksämäki Human Nature is quite an ideal living place” – pieksämäkeläisessä ihmisluonnossa kelpaa asustella. Ainakin jos on uskominen kaupungin virallisten kotisivujen englanninkielistä versiota.

Kulttuurikeskus Poleenin kulmilla ei suinkaan ole valtiopäivämies Aapeli Häyrisen patsasta, vaan kiveen on ikuistettu herrasmies Playray Häyrinen. Keskuskadun varrella voi piipahtaa nauttimassa virvokkeita Pub Wealthy Linnassa tai sen naapurissa, josta löytyy Restaurant The Queen of Spades. Jos kaipaa ruokaisampaa ravintoa, niin hieman kauemmaksi keskustasta Siikamäkeen on hiilijalanjälkensä jättänyt ravintola Carbon Wille.
Lue loppuun →

Kolmannes suomalaisista

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti

kolmannesKun uutisvirtaa seuraa ei voi välttyä siltä, että kolmannes suomalaisista suunnittelee, ajattelee, aikoo, tekee tai on tehnyt jotain. Noin, reilu, vajaa, lähes, vain tai tasan kolmannes suomalaisista on suuri joukko ihmisiä, noin 1/3 kansasta tai 33,3% Suomen asukkaista, joten tutkitaanpa tarkemmin kolmanneksen ajatuksia.

Media tuntuu olevan hyvin mieltynyt juuri kolmanneksen mielipiteisiin tai toimiin ja poimii yleensä otsikkoon juuri kolmanneksen –  jos 1/3 on tiettyä mieltä niin melko todennäköisesti ne 2/3 on eri mieltä tai ainakin tuo yhden kolmasosan kanta herättää enemmistössä kummastusta ja siinä tapauksessa tuollainen otsikointi herättänee lukijakunnan mielenkiinnon. Ja tottahan toki myös erilaisten tutkimusten tilaajat ja tilastojen analysoijat nostavat aineistosta esiin juuri sen kolmanneksen, joka parhaiten vastaa heidän tarkoitusperiään.

Mutta mitä se kolmannes kansasta sitten ajattelee ja tekee? Otetaanpa Google avuksi ja kurkataan millaisia ajatuksia tai kokemuksia kolmanneksella meistä on ollut viime vuosina. Seuraavassa satunnainen poiminta Googlen hakutuloksista:

”Kolmannes suomalaisista nukkuu huonosti joka yö” (SS 22.10.10)
”Kolmannes suomalaisista kannattaa yritysverojen korottamista” (STTK 21.10.10)
”Kolmannes suomalaisista katsoo ettei ilmastonmuutos ole ainakaan kovin suuri uhka” (15.9.10)
”Kolmannes suomalaisista haluaa rohkeampia kannanottoja Venäjästä” (HS 13.9.10)
”Kolmannes suomalaisista uskoo ymmärtävänsä, miten silmälasien hinta muodostuu.” (TS 23.8.10)
”Kolmannes suomalaisista uskoo, että EU-jäsenyys on tuonut Suomelle hyötyä” (MTV3 18.8.10)
”Kolmannes suomalaisista sai korvausta yksityislääkäristä” (HS 12.8.10)
”Kolmannes suomalaisista pitää liikennekäyttäytymistä huonona” (KouSa 10.8.10)
”Kolmannes suomalaisista sekstailee 2-4 kertaa viikossa” (AL 1.8.20)
”Kolmannes suomalaisista uimataidottomia” (YLE 19.7.10)
”Kolmannes suomalaisista boikotoi tuotteita” (YLE 6.7.10)
”Kolmannes suomalaisista vietti pimeää Earth Hour -tuntia” (IL 11.5.10)
”Kolmannes suomalaisista uskoo lisäydinvoiman kasavattavan sähkölaskua” (IL 5.4.10)
”Kolmannes suomalaisista haluaa seuraavaan puhelimeensa sähköpostin” (Sonera 29.3.10)
”Kolmannes suomalaisista nostaisi kehitysavun määrää” (Kepa 9.3.10)
”Kolmannes suomalaisista asuu vuokralla” (KK 2010)
”Kolmannes suomalaisista arvioi jaksavansa työssä yli 63-vuotiaana” (SAK 18.2.10)
”Kolmannes suomalaisista oli lapsena sitä mieltä, että vähintään toinen vanhemmista joi liikaa alkoholia.” (IL 2010)
”Kolmannes suomalaisista juo 3–4 kupillista kahvia päivittäin” (KTL)
”Kolmannes suomalaisista pitää Jeesusta Jumalan poikana” (Kotimaa 21.12.09)
”Kolmannes suomalaisista ei vaihtaisi bussiin mistään hinnasta” (Demari 28.10.09)
”Kolmannes suomalaisista ei ole tehnyt energiansäästötoimenpiteitä” (Motiva 2.10.09)
”Kolmannes suomalaisista kieltäytyy palkkansa alentamisesta” (TalSa 27.1.09)
”Kolmannes suomalaisista työtä tekevistä altistuu työssään kylmälle” (TTK)
”Kolmannes suomalaisista piti venäläisten tonttikauppoja huonona asiana” (SS 13.9.07)
”Kolmannes suomalaisista ei koe lainkaan ulkonäköpaineita” (YLE 8.9.09)
”Kolmannes suomalaisista käyttää pyöräilykypärää” (Yhteishyvä 13.4.09)
”Kolmannes suomalaisista kannattaa lisäydinvoimaa” (IS 22.2.09)
”kolmannes suomalaisista liukastui talviaikaan viimeisen vuoden aikana” (Sosa 19.109)
”Kolmannes suomalaisista liikkuu riittävästi” (SLU 2009)
”Kolmannes suomalaisista käy jo nauttimassa herkullisista subeista” (Subway 2009)
”Kolmannes suomalaisista pitää kananmunia epäterveellisinä.” (Ruokatieto 2009)
”Kolmannes suomalaisista muuntaa eurot yhä markoiksi” (KSML 21.12.08)
”Kolmannes suomalaisista panee rahaa sivuun tulevaisuuden varalle” (TalSa 26.8.08)
”Kolmannes suomalaisista jatkaa työpäivää kotona” (SS 24.2.08)
”Kolmannes suomalaisista käyttää nettiä kännykällä” (Trainers House 9.2.08)
”Kolmannes suomalaisista on perinyt alttiuden diabetekseen” (Hyvis 2008)
”Kolmannes suomalaisista ottaisi Karjalan takaisin” (MTV 5.12.07)
”Kolmannes suomalaisista nostaisi ylipainoisten asiakasmaksuja” (STT 12.3.07)
”Kolmannes suomalaisista uskoo, että tieteen avulla voidaan lisätä elämän turvallisuutta” (Research 2007)
”Kolmannes suomalaisista syntyy avioliiton ulkopuolella” (KuoYL 2007)
”Kolmannes suomalaisista hyväksyisi kuolemanrangaistuksen” (PolL 2007)
”Kolmannes suomalaisista kärsii erilaisista unihäiriöistä” (Voima 2007)
”Kolmannes suomalaisista uskoo, että HIV tarttuu vessanpöntöstä” (Positiiviset 20.10.06)
”Kolmannes suomalaisista ei usko evoluutioteoriaan” (MTV 22.8.06)
”Kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että mielenterveyskuntoutujien tulee asua jossain muualla kuin omassa naapurissa” (MKL 2006)
”Kolmannes suomalaisista tietää, että lääkkeiden ostaminen internetistä on laitonta” (HS 3.8.06)
”Kolmannes suomalaisista sijoittaa moottoriurheilun omassa arvoasteikossaan ensimmäiselle tai toiselle sijalle.” (Ralli.net)
”Kolmannes suomalaisista asuu pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan läänissä” (VRK)
”Kolmannes suomalaisista kokee olevansa yhtä aikaa sekä kaupunkilaisia että maalaisia” (AvaraMaaseutu)

Joidenkin otsikoiden tai lauseiden alusta on poistettu sanat ”vain”, ”lähes”, ”jo”, ”melkein”, ”reilu” tai ”noin”, jotta otsikot pysyvät selkeämpinä. Se voi toki muuttaa otsikon luonnetta, mutta meitähän kiinnostaa tällä kertaa vain kolmanneksen ajatukset ei otsikon laatijan tarkoitusperät. Jos jokin otsikko kiinnostaa tarkemmin, copy & paste Googleen lainausmerkkien kera auttaa artikkelin paikallistamisessa.

Aukkoja palomuurissa seuraavat 22 km!

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti

Kun 25 vuotta sitten autoilu, tietokoneohjelmisto ja päivitys mainittiin samassa asiayhteydessä, melko suurella todennäköisyydellä päiviteltiin Ritari Ässän viimeisintä jaksoa. Toista se on nykyään, kun tietotekniikasta on tullut osa arkipäivää ja hyvin harvassa ovat ne elämän osa-alueet, joihin ei jonkinlaista prosessoria tai ohjelmistoa ole vielä sotkettu.

Vast’ikään saimme lukea mm. että moottoritie E18 välillä Lohja-Muurla oli suljettuna ohjelmistopäivityksen vuoksi. Ehkä se on vaan meikäläisen vanhuutta, mutta ajatus kuulostaa jokseenkin absurdilta. Onhan sitä jo yli 100 vuotta autoilla körötelty jos jonkinlaista kärrypolkua pitkin ja tunneleistakin on selvitty ilman tietokoneita, joten luulisi, että moottoritietäkin voisi huristella huoletta ohjelmistopäivityksistä piittaamatta.

Noh, insinööreillä lienee pätevät syynsä tien sulkemiseen, mutta pakostakin sitä alkaa pohtia millaisia otsikoita saammekaan lukea jatkossa, kun tietotekniikka valtaa yhä useamman kilometrin tieverkostamme? ”Moottoritie on suljettu sähkökatkoksen vuoksi”, ”Troijan hevonen valtasi kehäkolmosen” tai ”Nigerilaiskirjeet tukkivat Lahdenväylän” …

Nähdäänkö jatkossa riista-aidoista kertovien liikennemerkkien ohella uusia ”Aukkoja palomuurissa seuraavat 22km” -varoitusmerkkejä? Vai kuullaanko radiosta kenties liikennetiedote: ”9-tien autoilijoita välillä Muurame-Jämsä pyydetään palaamaan Jyväskylään ja aloittamaan matkansa alusta ohjelmistopäivityksen vuoksi.” tai jopa auton inforuudulta ”5-tie Juvalta Varkauteen on suorittanut laittoman toiminnon ja suljetaan.”

Mitä lie tulevaisuus tuo tullessaan, odotelkaamme jännityksellä…

Leonid, automies

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti

Mobilisti-lehti sai taannoin aikaan keskustelua omistamalla erään numeronsa kannen kokonaan Leonid Brezhneville, tuolle tuuheiden kulmakarvojen sanansaattajalle ja Neuvostoliiton kommunistista puoluetta vuosina 1966-1982 johtaneelle pääsihteerille. Siinä missä nuoremmat autoharrastajat tuskin erottaisivat naapurin Leonid-setää Mobilistin tervaskannosta K.L.B:stä, sai moinen takautuma kultaiselle 80-luvulle monet vanhemman polven autoharrastajat hämilleen, sen verran eläviä muistoja noista itänaapurimme voiman vuosista monilla vielä on.

Ihan aiheetta Neuvostoliiton entinen johtaja ei toki suomalaisen ajoneuvohistoriallisen julkaisun kanteen päätynyt, vaan lehti piti sisällään laajan ja ansiokkaan reportaasin pääsihteeri Brezhnevin autoharrastuksesta – sikäli hupaisaa kuin se onkin, niin Leonid oli vannoutunut jenkkiautoharrastaja!

Tuota Mobilistin juttua hetki sitten lukiessani muistin taas elävästi sen suunnattoman ärsytyksen, jota jouduin kokemaan, kun Leonid-sedän maallinen vaellus päättyi 10. marraskuuta 1982 ja tieto neuvostojohtajan poismenosta levisi maailmalle.

Presidentti Mauno Koivisto totesi televisiopuheessaan varmastikin aivan vilpittömästi ja yhtään itänaapuria mielistelemättä, että ”suomalaiset hiljentyvät naapurimaansa Neuvostoliiiton kansojen rinnalla kunnioittamaan suuren valtiomiehen ja Suomen ystävän muistoa” ja tuolloisessa maailmantilanteessahan se tarkoitti mm. sitä, että Suomen televisiokanavilla – molemmilla niistä kahdesta – ei näytetty lainkaan viihteellisiä ohjelmia, vaan ne korvattiin tähän suureen kansalliseen suruun paremmin sopivilla korkeakulttuuri- ja asiaohjelmilla.

Ikävä kyllä 11.11.1982 eli päivä, jolloin tieto suuren johtajan poismenosta julkaistiin sattui olemaan torstai ja torstai oli meikäläisen 1970-luvun puolivälin paikkeilla syntyneessä ikäluokassa monille viikon kohokohta, koska silloin television rinnakkaiskanavalla (nykyinen TV2) esitettiin osana MTV:n ohjelmistoa Pätkis, joka oli vajaan tunnin mittainen kooste piirrettyjä lastenohjelmia. Niitä ei siis tullut joka päivä aamusta iltaan , puhumattakaan että tarjolla olisi ollut kolmea pelkästään lastenohjelmille omistettua tv-kanavaa.

No oli siis torstai 11. marraskuuta 1982 ja siinä minä sitten innoissani kirmasin sisälle ja ryntäsin painamaan television päälle (se piti tietysti tehdä painamalla television käynnistysnappulaa, kaukosäätimestä oli kokemusta vain lainassa olleen videonauhurin yhteydessä – ja siinäkin kake oli pitkällä kaapelilla fyysisesti kiinni videonauhurissa) ja istahdin sitten sohvalle odottelemaan viikottaisen piirrosfilmipläjäyksen alkua… Smurffit taisivat olla silloin se Pätkiksen ensimmäinen ohjelma ellen ihan väärin muista.

Mutta mitä hemmettiä sieltä tulikaan! Still-kuvia luonnosta ja maisemista yhdistettynä melankoliseen klassiseen musiikkiin ja tiedote, että nyt hiljennytään suremaan jotain 7-vuotiaan suomalaislapsen maailmankuvassa täysin merkityksetöntä vanhaa äijänkäppänää. Se otti kuulkaas kupoliin sen verran lahjakkaasti, että sen jälkeen mielipidettäni Neuvostoliitosta ei saanut myönteiseksi edes maantiedon kirjojen puolueeton hehkutus itäisen naapurimme edistyksellisyydestä tai silmänkantamattomiin lainehtivista viljapelloista…

Suutarin lapset ja kengät

~ Heikki Skyttä ~ Jätä kommentti

Tuo vanha sananlasku ettei suutarin lapsilla ole kenkiä on osoittautunut jälleen kerran hyvinkin osuvaksi – ainakin näiden meikäläisen kotisivujen päivityksen suhteen. Vaalien jälkeen on ollut työrintamalla sen verran kiireistä ettei aikaa sivujen päivitykseen ole liiennyt – kuin vasta nyt. Mutta tästä on hyvä parantaa, koska olemassa on vain yksi suunta 🙂

Vaalit tosiaan menivät ja tuloskin on jo aikoja sitten vahvistettu. Allekirjoittanut sai vaaleissa hienot 75 ääntä ja ne eivät riittäneet valtuustopaikkaan, mutta ensimmäinen varasija Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien vaaliliitossa kuitenkin tuli. Hieno saavutus ensikertalaiselta, vaikka sen itse sanonkin.

Vaalien jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut toivat meikäläiselle paikan koulutuslautakunnassa ja ensimmäinen koulutuslautakunnan kokous onkin aivan tuota pikaa, 18. helmikuuta. Kunnallispolitikointi jatkuu myös Pieksämäen Seudun Kokoomus ry:n hallituksen jäsenen ominaisuudessa ja maakunnallisella tasolla luottamusta riitti Etelä-Savon Kokoomus ry:n hallituspaikkaan ja taloudenhoitajan pestiin saakka.

Tästä on hyvä jatkaa – niin yhteisten asioiden ajamista kuin myös tämän blogin kehittämistä ja päivittämistä.

Yhdistys on jäsentensä summa

~ Heikki Skyttä ~ 1 kommentti

Parhaimmillaan harrasteyhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden hauskaan yhteistoimintaan ja harrastuksen eteenpäin viemiseen. Toisille kerhotoiminta onkin elinehto. Toimiessaan kaikkien harrastajien yhteisen edun nimissä he muodostavat yhdistyksen tukirangan – aktiivihenkilöt, jotka toiminnallaan pyrkivät pitämään kerhon koossa ja elinvoimaisena, jotta kaikilla jäsenillä olisi hyvät edellytykset harrastuksensa toteuttamiseen.

Toisinaan harrastajakunnan yhdistämisen sijaan yhdistys aiheuttaa kuitenkin ennen niin yhtenäisen harrastajakentän hajoamisen useisiin eri kuppikuntiin, jotka yhteisen edun sijasta ryhtyvätkin ajamaan vain omia etujaan. Tämän vuoksi jotkut jättäytyvät yhdistysten ulkopuolelle, koska pitävät näitä vihoviimeisinä kuivina byrkratiakoneistoina, joihin liittymisestä ei ole vastaavaa hyötyä – sensijaan ne tapaavat viedä harrastuksesta viimeisenkin huvin ja innostuksen.

Vaikka perustamisvaiheessa jäsenistä löytyisi runsaasti innostusta ja talkoohenkeä yhteisten asioiden hoitamiseen, niin ennen pitkää kyllästyminen ja riidat vähentävät aktiivihenkilöiden määrää ja paraskin kerho voi lopulta juuttua omiin kaavoihinsa päätyen kuivaksi paikallaan jauhavaksi muistomerkiksi, jonka jäsenyydestä ei useimmille ole mitään hyötyä. Samalla myös jäsenistö alkaa vanhentua eikä uusia aktiivihenkilöitä enää löydy.

Pienempien kerhojen osalta yhteisten hankkeiden järjestely sujuu kaveriporukassa ja yhdistys säilyy elinvoimaisena huomattavasti kauemmin. Suuremmissa yhdistyksissä toiminnan organisointiin ja jäsenistön aktivointiin tarvitaan toimivaa hallitusta tai johtokuntaa. Tällöin yhdistystoiminnan sujuminen edellyttää hallituksen jäseniltä aktiivista työtä yhteisen edun nimissä aikaa ja vaivaa säästämättä. Tämä tärkeä seikka tulisi huomioida vuosikokouksissa, joissa hallituksen jäseniä valitaan ja sen tulisi olla niin hallitusehdokkaiden kuin valitsijoidenkin tiedossa. Täysin hakoteille on jouduttu silloin kun hallitus valitaan pärstäkertoimen tai muiden yhtä epäoleellisten seikkojen perusteella.

Kuitenkaan pelkkä asiansa osaava hallitus ei riitä yhdistyksen pyörittämiseen, sillä hallituksen tehtävänä on vain ohjata yhdistystoimintaa oikeaan suuntaan. Aivan päin prinkkalaa on ollaan menty silloin, kun yhdistyksen jäsenet istuvat tumput suorina odottamassa, että yhdistys hoitaa asiat heidän puolestaan ja heidän tehtäväkseen jää ainoastaan poimia hedelmät jäsenetujen ja yhdistyksen järjestämien tapahtumien muodossa. Yhdistys kun ei ole ravintolan kaltainen palvelulaitos, jossa jäsenmaksu riittää palvelujen korvaamiseen. Yhdistys muodostuu jäsenistä ja ilman jäseniä ei ole yhdistystäkään.

Koska useimmilla yhdistyksillä ei ole kokopäivätoimista henkilökuntaa, joka järjestäisi yhdistystoiminnan, on yhdistystoiminnan siis lähdettävä jäsenistä itsestään. Tyypillistä yhdistystä voisi verrata vaikkapa osakeyhtiöön: jäsenet sijoittavat siihen omaa työpanostaan toivoen samalla parasta mahdollista tuottoa yhdistystoiminnan muodossa. Jos jäsenet ovat liittyneet yhdistykseen saadakseen itselleen hyötyä, mutta eivät ole valmiita itse ”sijoittamaan” yhdistyksen hyväksi yhtään mitään, jää yhdistyksen ”pääomaan” vajausta, joka täytyy sitten tasoittaa muiden jäsenten sijoituksista. Tällaisessa tilanteessa käy helposti niin, että oman edun tavoittelijoiden hyöty on pois yhteistä etua ajavilta aktiivijäseniltä. Pahimmassa tapauksessa saattaa käydä niin, että aktiivihenkilöiden mielenkiinto koko yhdistystä kohtaan lopahtaa ylikuormitukseen ja lopulta yhdistystoiminnan hiipuessa katoavat myös tavalliset jäsenet.

Edellämainitun aktiivijäsenten uupumisen ohella yhdistystoiminnan kariutumiseen voi johtaa myös erilaisten, useimmiten jopa naurettavistakin asioista syntyneiden riitojen syntyminen jäsenten välille. Tällöin yleensä keskitytään juonittelemaan toisten selän takana niin ahkerasti, että varsinainen pääasia, yhteistoiminta yhdistyksen ja harrastuksen eteenpäinviemiseksi unohtuu kokonaan. Elinvoimaisessa yhdistyksessä tulee olla kaverihenkeä, jotta vastoinkäymisistä selvitään kunnialla.

Aina ei tarvita edes riitoja, sillä yhdistystoiminta – sujui se sitten kuinka hyvin tahansa – harvoin miellyttää jokaista yhdistyksen jäsentä. Meitä ihmisiä on moneen lähtöön ja näkemykset asioiden hoitamisesta vaihtelevat. Kun tyytymättömyyttä yhdistyksen toimintaan sitten ilmenee, tulisi epäkohdat saattaa hallituksen tietoon tai viimeistään vuosikokouksessa pyytää asioiden selvittämistä, jotta keinoja epäkohtien korjaamiseksi voitaisiin pohtia. Valitettavan usein kuitenkin käy niin, että tyytymättömyys yhdistyksen toimintaa tai aktiivihenkilöitä kohtaan puretaan kokousten sijaan yhdistyksen ulkopuolella omassa porukassa tai julkisesti nettifoorumeilla.  Voi myös käydä niin, että anonyymisti nimimerkin taakse kätkeytyen yhdistystä, sen hallitusta tai yksittäistä aktiivihenkilöä arvostellaan suurennelluin tai jopa vääristellyin perustein. Tämä onkin suurimpia karhunpalveluksia mitä jäsen voi omalle yhdistykselleen tehdä. Nuo tuopin tai näppäimistön ääressä vuodatetut tarinat kun tuppaavat paisumaan pullataikinan tavoin ja leviämään myös sellaisiin korviin, joille niitä ei alunperin oltu edes tarkoitettu. Myös uudet harrastajat, yhdistyksen yhteistyökumppanit tai tukijat, jotka eivät tiedä asioiden todellisuuspohjaa saattavat muodostaa käsityksensä yhdistyksestä näiden juttujen pohjalta ja jättäytyä yhdistyksen toiminnasta tutkimatta asioiden taustoja.

Nettifoorumeilla tai kantakuppilassa huutelun sijaan parempi vaihtoehto olisi vaikuttaa epäkohtien oikaisemiseen yhdistyksen sisältä käsin. Yhdistyksen tarkoitushan ei ole olla mikään konservatiivinen monumentti, vaan saman harrastuksen parissa puuhailevien ihmisten muodostama yhteisö, jota voidaan jäsenten yhteisen edun niin vaatiessa muuttaa ja kehittää entistä parempaan suuntaan. Toivottavasti edes joku ”jäsen” tämän jutun jälkeen pohtisi ovatko yhdistystoiminnan edellytyksen omalta kohdalta kunnossa vai olisiko asiassa tai asenteissa mahdollisesti jotain parannettavaa. Jokainen jäsen voi omalta osaltaan vaikuttaa yhdistykseen osallistumalla kokouksiin ja toimintaan. Yhdistys on jäsentensä summa!

* Kolumnin alkuperäinen versio on julkaistu ensimmäisen kerran V8-Magazinen numerossa 1/1993 ja sen jälkeen useissa eri yhdistysten jäsenjulkaisuissa. Mikäli haluat julkaista kirjoituksen, otathan yhteyttä.