Pieksämäen matkailu – on se sittenkin olemassa!

Matkailun suurin ongelma Pieksämäellä on hyvin pitkään ollut se, ettei sitä ole mielletty olevan lainkaan olemassa! Pieksämäen matkailu on useimmiten sivuutettu keskusteluissa olan kohautuksella tai epäuskoisella hymähdyksellä. Uskoa ei ole riittänyt siihen, että matkailu voisi olla tulonlähde myös Pieksämäellä.

Yhtenä peruskivenä Pieksämäen seudun matkailussa on ollut puhdas ja kaunis luonto. Sitä meillä toki on – mutta niin taitaa olla likimain jokaisella Suomen kaupungilla ja kunnalla. Luonto ja siihen liittyvät aktiviteetit ovat hyvä lisä matkailutarjontaan, mutta niiden varaan ei voi koko matkailuelinkeinoa rakentaa. Matkailijoiden houkuttelemiseksi tarvitaan jotain muuta, jolla Pieksämäki erottuu massasta. Matkailukeskustelun punaisena lankana onkin täällä jo vuosikymmenien ajan ollut, että tarvitaan jokin vetovoimainen matkailunähtävyys tuomaan matkailijoita seudulle ja sitten muu matkailuelinkeino rakentuu sen ympärille.

Näinhän se aikoinaan on toiminut monissa eri paikoissa, mutta se on lopultakin vain yksi tapa lähestyä matkailun kehittämistä. Tuohon ajatukseen ei saisi jämähtää, vaan sen turistimagneetin puuttuessa tarvitaan voivottelun sijaan luovuutta, ideoita ja rohkeutta. Ehkä nyt 2010-luvulla olisi aika unohtaa sen suuren pelastavan matkailuvetonaulan perään haikaileminen. Onhan tänne saatu aikoinaan Motopark, jonka panos seudun matkailuun on kuitenkin vielä jalostamatta – kiitos moninaisten ongelmien, joita moottoriurheilukeskuksen matkalle on sattunut – ja onhan täällä myös se toinen tuoreempi park-hanke, joka toisin kuin Motopark, päätyi vastatuuleen jo ennen kuin ehti edes alkaakaan.

Viimeistään Ideapark-hanke nosti julkisuuteen sen faktan, että Pieksämäki on aika hyvin suuren ihmisjoukon keskellä. Tänne on lyhyt matka niin Kuopiosta, Mikkelistä kuin Jyväskylästäkin ja lisäksi kesäaikaan maakunta on täpötäynnä loma-asukkaita – ja kaiken kruunaavat rauta- ja maantieyhteydet joka suuntaan. Äkkisiltään voisi ajatella, että siinäpä oiva paikka ostoskeskukselle, mutta kun asiaa tarkemmin pohtii niin sijainti on mitä mainioin myös tapahtumamatkailuun.

Tapahtumat ovatkin olleet Pieksämäen matkailun selkärankana jo useamman vuoden ajan ja niissä tulisi nähdä myös kaupunkimme matkailustrategian tulevaisuus. Pieksämäen sijainti, kaupunkirakenne ja tapahtumille soveltuvat puitteet yhdistettynä seudulta löytyvään tapahtumatuotannon osaamiseen tarjoavat nimittäin monipuoliset mahdollisuudet rakentaa Pieksämäestä Itä-Suomen tapahtumamatkailun ykköspaikka – yhtään vähättelemättä Savonlinnan tai vaikkapa Mikkelin ansioita. Tässä ei tarvita kilpailua tai muiden plagiointia, Pieksämäellä on hyvät eväät omasta takaa.

Tunnustetaan kuitenkin tosiasiat: resurssimme eivät riitä suuriin megatapahtumiin. Keskikokoistenkin kanssa tekee tiukkaa. Ei tarvita kuin muutama tuhat ulkopaikkakuntalaista matkailijaa, niin kaupungin majoituskapasiteetti on äärirajoillaan. Yhden tai kahden ison massatapahtuman sijaan parempi strategia onkin kehittää kaupunkiin useampia Big Wheelsin tai Sylvi Symposiumin kaltaisia eri kohderyhmien tapahtumia, jotka ovat sopivan kokoisia suhteessa kaupungin matkailuresursseihin.

Isompiinkin tapahtumiin on mahdollisuuksia, mikäli kohdeyleisönä ovat suurempien naapurikaupunkien asukkaat. Silloin vältetään Pieksämäen matkailun kompastuskivi eli rajallinen majoituskapasiteetti. Noin tunnin matka-aika suuntaansa mahdollistaa yöpymisen omassa kodissa – ja pidempimatkalaisille on myös runsaammin hotellitarjontaa esimerkiksi Mikkelissä tai Jyväskylässä. Myös päivävierailijat jättävät talousalueelle rahaa. Ja löytyy myös tapahtumia, joiden yleisö ei pane pahakseen telttamajoitusta ja siihenkin on hyödyntämätöntä resurssia esim. Hiekanpään rannassa lähellä uimahallin suihku- ja saunatarjontaa.

Kuka ne tapahtumat sitten tekee? Mistä tänne polkaistaan tapahtumamatkailua? Pitäisikö tässä nyt ryhtyä keksimään uusia tapahtumia? Ei sentään, uuden tapahtuman kehittäminen on haasteellista ja pitkäjänteistä työtä. Ei siis välttämättä kannata lähteä keksimään ja kustantamaan uusia tapahtumia itse, vaan katseet on aluksi käännettävä olemassa oleviin tapahtumiin. Kun perusorganisaatio ja toimintamallit ovat olemassa, on meidän hyvä lähteä tavoittelemaan tapahtumavuoden täytteeksi kiertäviä yleisötapahtumia tai aiemmin muualla järjestettyjä, mutta mahdollisesti Pieksämäelle siirtymisestä kiinnostuvia tapahtumia.

Omasta takaakin löytyy potentiaalia – esimerkiksi Big Wheels, Venetmäen Tilimarkkinat, Beach & Blues Party, Teatterimaraton monologikilpailuineen ja Sylvi Symposiumi ovat tasokkaita ja valtakunnallisen laatuvertailun kestäviä matkailutuotteita. Tämän kaltaiset jo olemassa olevat tapahtumat muodostavat luonnollisesti tapahtumamatkailustrategian selkärangan, jota tukevat mm. Wanhojen Weturitallien ja Kulttuurikeskus Poleenin monipuolinen ohjelmatarjonta sekä seudun muut pienemmät tapahtumat ja matkailukohteet. Yhdessä tämä kaikki kaupungissa oleva tietotaito ja kokemus mahdollistaa myös itse tapahtumatuotannon tuotteistamisen.

Ei siis markkinoida pelkästään Pieksämäen tapahtumia yleisölle, vaan markkinoidaan myös Pieksämäkeä tapahtumajärjestäjille! Meillä on loistava sijainti ja liikenneyhteydet. Meillä on monenlaiseen tarpeeseen soveltuvia tapahtumapaikkoja. Meillä on ryhmä kokeneita tapahtumajärjestäjiä tapahtumineen. Jos kehitämme ja tuotteistamme tämän oheen tapahtumien tukipalveluja; esimerkiksi toimitsija- sekä järjestyksenvalvojareservin ja lisäksi listaamme omien tapahtumiemme tarpeisiin hankitut telttakatokset, opasteet, radiopuhelimet ynnä muut varusteet yhteiseen varustepankkiin, niin meillä on pian tarjolla houkutteleva paketti myös seudun ulkopuolisille tapahtumajärjestäjille.

Kehittämällä omia jo vakiintuneita tapahtumia ja hankkimalla seudulle uusia tapahtumia tasaisesti niin kesäsesonkiin kuin koko vuodelle, saamme matkailusta mahdollisesti irti jopa enemmän kuin mitä muutamalla massatapahtumalla tai sillä kauan kaivatulla sesonkiluonteisella turistimagneetilla saisimme. Monipuolinen ja ympärivuotinen tapahtumatarjonta puolestaan lisää seudun vetovoimaisuutta ja tapahtumayleisö antaa uutta piristettä myös kaupallisten palvelujen kehittämiseen.

Pieksämäen matkailu kaipaa uutta otetta!

Matkailun edistämisessä ja kehittämisessä Pieksämäen kaupunki tarvitsee selkeän strategian seuraavalle viidelle tai mieluiten kymmenelle vuodelle. Ja tämän matkailustrategian tulee olla nimenomaan paikallisten matkailualan toimijoiden laatima ja heidän todellisia tarpeitaan vastaava – ei siis mikään kallispalkkaisen pääkaupunkilaiskonsultin kehäkolmosen sisäpuolella visoitu pilvilinna vetovoimaisesta Pieksämäestä.

Matkailupuolella meidän pitää vihdoin tunnustaa tosiseikat eikä tavoitella kuuta taivaalta. Matkailustrategiaa on lähdettävä luomaan niillä eväillä mitä meillä täällä on. Meidän tulee tunnistaa ne asiat, joilla Pieksämäen seutu erottuu muista alueista sen sijaan että vuosi toisensa jälkeen voivotellaan ”sen suuren vetovoimaisen matkailukohteen” puuttumista tai koetetaan epätoivoisesti kopioida muualla keksittyjä ideoita tänne. Kannettu vesi ei edelleenkään pysy kaivossa ja toisekseen kun vähän katselee ympärilleen niin Pieksämäen seudulta löytyy todella runsaasti ideoita, luovuutta ja potentiaalisia matkailuvaltteja.

Matkailustrategiaa laadittaessa meidän tulee erotella mitkä tapahtumat tai kohteet ovat selkeästi
valtakunnallisia eli oman talousalueemme ulkopuolelta matkailijoita ja rahaa tänne tuovia ja mitkä tapahtumat ja kohteet ovat lähinnä paikallisia eli seudun asukkaiden viihtymistä ja aktiivisuutta lisääviä. Molemmat näistä ovat yhtä tärkeitä osana Pieksämäen tapahtumatarjontaa, mutta etenkin markkinoinnin puolella näissä tarvitaan aivan erityyppisiä panostuksia ja se vaatii kummallekin tapahtumatyypille omanlaistaan strategiaa.

Erilainen on myös tapahtumien ja kohteiden tuoma taloudellinen hyöty. Paikallisissa tapahtumissa rahaa likutellaan pieksämäkeläisestä taskusta toiseen. Ei siinäkään mitään pahaa ole, mutta mitä enemmän saamme ulkopaikkakuntalaisia matkailijoita tänne, sitä enemmän he myös tuovat rahaa tullessaan Pieksämäen seudulle. Esimerkiksi viimeisin Big Wheels houkutteli paikkakunnalle noin 2000 ulkopaikkakuntalaista ja tapahtumassa tehdyn kyselyn perusteella yksi vieras arvioi kuluttavansa Pieksämäellä keskimäärin 80 euroa viikonlopun aikana. Yhteenlaskettuna se on jo 160.000 euroa, noin miljoona mummonmarkkaa.

Markkinointibudjetit ovat seudun matkailussa ja tapahtumissa olleet perinteisesti pieniä. Kaupunki käyttää kuitenkin vuosittain kohtalaisesti rahaa matkailun edistämiseen ja markkinointiin, mutta ongelma on se, että meiltä puuttuu suunnitelmallisuus ja näkemys Pieksämäen seudun matkailullisesta kehittämisestä. Kun budjetti on pieni, korostuu tarve käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti – ja siihen meidän tulee panostaa. Väittäisin, että jo tällä nykyisellä budjetilla saataisiin ihmeitä aikaiseksi jos ne käytettäisiin harkiten ja oikeisiin kohteisiin!

Pieksämäellä on monia pitkälti talkoovoimin tehtyjä tapahtumia, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta ja täyttävät kevyesti valtakunnallisetkin kriteerit, vaikka ne onkin usein raastettu kokoon pienen mutta aktiivisen talkooväen selkänahasta. Ja mikä parasta – tapahtumatarjontamme on todella monipuolista: on Venetmäen kesä, Big Wheels, Beach & Blues Party ja Sylvi Symposium vain muutamia mainitakseni. Lisäksi löytyy monia kiinnostavia kohteita, kuten Nukkekoti, Savon Radan Museo, Kulttuuripappila Sylvi, Anola, Partaharju ja Nikkarilan mainiot luontopolut. Meidän pitää nyt vaan oikeasti ryhtyä kokoamaan tätä palettia ja sen markkinointia hallituksi ja suunnitelluksi kokonaisuudeksi. Ideanikkareita ja aktiivista talkooväkeä kun seudulta löytyy, miksemme antaisi heille tukeamme ja mahdollisuutta näyttää mihin näilläkin eväillä voidaan ponnistaa.

Ei unohdeta kotikaupunkia

Ei kannettu vesi kaivossa pysy”, ”turha mennä merta edemmäs kalaan” – vanhoissa sananparsissa itää usein viisauden siemen ja sitä meidänkin kannattaa vaalia. Mielestäni kaupungilta ja kaupunkilaisilta kaivattaisiin enemmän itseluottamusta ja uskoa Pieksämäen mahdollisuuksiin. Yhteisen asian, Pieksämäen, eteen pitäisi osata yhdistää voimia sen sijaan että oltaisiin epäuskoisia ja vähäteltäisiin omaa osaamistamme ja mahdollisuuksiamme.

Mielestäni niin yritystoiminnassa, matkailussa kuin harrastuksissakin meidän pitäisi pystyä nykyistä paremmin tunnistamaan Pieksämäen vahvuudet, kaivamaan ne kultajyvät sieltä esille ja antaa paikalliselle osaamiselle, vahvuuksille ja yrityksille mahdollisuus kehittyä. Meidän tulisi päätöksillämme ja toimillamme tukea paikallista osaamista ja yrittämistä aina kun se vaan on mahdollista.

Viime aikojen myönteinen kehitys Pieksämäellä on onneksi jo muuttanut aiempaa ”eihän meistä oo mihinkään” -ajattelua ja lisännyt itseluottamusta ja tulevaisuudenuskoa paikkakunnalla. Silti parantamisen varaa tällä saralla olisi.

Pieksämäellä on pistänyt silmään se, ettei paikallisia yrittäjiä ja heidän osaamistaan aina tunnuta arvostavan riittävästi kun julkisia hankintapäätöksiä tehdään. Toki kilpailutus ja hankintalainsäädäntö sanelee julkisille hankinnoille omat tiukat ehtonsa, mutta silti pieni kotiinpäin vetäminen olisi paikallaan aina kun se vaan on mahdollista – varsinkin kun monissa tapauksissa oman kunnan alueelta löytyvä osaaminen voisi olla paikallisiin tarpeisiin jopa parempaa ja todellisilta kokonaiskustannuksiltaan kilpailukykyisempää kuin naapurikaupungeista tai pääkaupunkiseudulta hankitut palvelut.

Antaahan se jotenkin omituisen kuvan päätöksentekijöiden luottamuksesta omaan kotikaupunkiin ja sen yrityksiin, jos turhan usein ruoho vaikuttaa heidän mielestään olevan vehreämpää aidan toisella puolen – ostetaan palvelut, tuotteet ja ideat jostain muualta.

Kaupungin pitäisi tehdä hankintapäätöksiään avoimesti sekä selvittää ja huomioida paikallinen tarjonta aina tarjouspyyntöjä lähetettäessä. Avoimista tarjouskilpailuista olisi suotavaa tiedottaa tehokkaasti oman alueen yrityksille hyvissä ajoin, jotta he saisivat mahdollisuuden varautua tarjouspyyntöön ja olisivat tarjouskilpailussa samalla viivalla suurten ulkopaikkakuntalaisten toimijoiden kanssa. Isolla yhtiöllä kun on paremmat resurssit heittää tarjous lonkalta siinä missä paikallistason toimija joutuu tarkkaan laskekelemaan millaiseen tarjoukseen resurssit riittävät.