Veturitorin harjannostajaispuhe

Oheisen rakennuttajan puheen pidin Pieksämäen kaupungin puolesta Veturitorin harjannostajaisissa 12.12.2014 kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtajan ominaisuudessa.

 

Arvoisat harjannostajaisvieraat, arvoisat suunnittelijat ja rakentajat, hyvät yhteistyökumppanit! On kulunut kutakuinkin vuosi siitä kun Pieksämäen kaupunginvaltuusto päätti katetun Veturitorin toteuttamisesta ja nyt me olemme kokoontuneet viettämään harjannostajaisia.

Harjannostajaiset ovat rakentajien ja rakennuttajien juhla. Rakentamisen arkea tällä tontilla onkin eletty jo juhlimisen edestä, nyt kun Veturitori on noussut harjakorkeuteensa. Veturitorihanke on edennyt ripeästi ja aikataulussa.
Kiitokset Veturitorin sujuvasta valmistumisesta kuuluvat sen rakentajille, oman kortensa tässä Pieksämäen kannalta merkittävässä projektissa kekoon ovat kantaneet KVR-rakennusurakasta vastannut Rakennusliike U. Lipsanen Oy, ilmanvaihto- ja lv-urakoista vastannut Pieksämäen Peltityö Heinonen Oy, sähköurakasta vastannut Sähköpari Oy, putkiurakasta vastannut Suomen Talotekniikka Pieksä Oy, sammutinurakasta vastannut JH-Sprinkleriurakointi Oy ja alapohjan sähköurakasta vastannut Mikkelin Sähköasennus Oy. Veturitallin ja veturitorin muodostaman kokonaisuuden suunnittelusta vastuun on kantanut pääarkkitehtitoimistona ARK-Kantonen Oy ja suunnittelutoimistoina Ramboll Finland ja Granlund Kuopio.

Esitän Pieksämäen kaupungin puolesta lämpimät kiitokset kaikille suunnitteluun, rakentamiseen ja toteutukseen osallistuneille. Kiitän kaikkia rakennustyön taitajia ja ammattilaisia ahkerasta ja osaavasta työstä. Veturitoria toteuttamassa on ollut todella monipuolinen ammattiosaajien joukko.

Erityiskiitokset hankkeen toteutumisesta kuuluvat myös Etelä-Savon Maakuntaliitolle, jolta Veturitorin rakennuskustannuksiin on saatu avustusta 1,1 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään Pieksämäen kaupungin 3,5 miljoonan euron osuus, voidaan todeta Veturitorin rakennuskustannusten olevan yhteensä reilut 4,5 miljoonaa euroa.

Veturitallien ja Veturitorin muodostama omaleimainen ja Pieksämäen rautatiehistoriaa henkivä kokonaisuus on Pieksämäen mittakaavassa iso investointi. Sen rakentamisen taustalla on toki vahvana vaikuttimena vieläkin isompi hanke, rinnalle kaavailtu kauppakeskus. Mutta jo ennen kauppakeskuksen toteutumista Veturitori täydentää erinomaisesti Pieksämäen tilatarjontaa. Puitteet ovat mainiot muun muassa erilaisille yleisö-, viihde- ja messutapahtumille.

Tämäntyyppinen monikäyttöinen lämmin sisätila meiltä on puuttunut ja se vastaa monien eri tapahtumajärjestäjien tarpeita. Paitsi jo olemassa oleville tapahtumille, tarjoaa Veturitori puitteet myös aivan uusien yleisötapahtumien kehittämiseen ja houkuttelemiseen paikkakunnallemme. Kompaktin kokoisena tilana Veturitori soveltuu hyvin erilaisiin kohderyhmätapahtumiin ja messuihin, joille isompien kaupunkien messukeskukset ovat liian suuria.

Nyt onkin otettava rohkeita askeleita Veturitorin markkinoinnin suhteen ja hyödynnettävä sen tarjoamat uudet viihde- ja tapahtumamatkailun mahdollisuudet. Pieksämäen vahvuus on keskeinen sijainti. Täällä järjestettäviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin on mainiot liikenneyhteydet kaikista ilmansuunnista niin kumipyörien päällä kuin kiskoillakin.

Suurimmalle osalle suomalaisista Pieksämäki lienee kaikkein tunnetuin juuri rautatiekaupunkina. Lähes neljännesvuosisadan ajan Pieksämäen rautatieaseman seutu ja radanvarret ovat olleet sangen lohduttoman näköisiä rapistuvine rautatierakennuksineen ja kasvavine pensaikkoineen. Se on ollut kaupungin imagon kannalta jokseenkin kiusallista, sillä ylivoimaisesti eniten Pieksämäkeä katsellaan juuri junan ikkunoista.

Nyt Veturitorin noustessa harjakorkeuteensa junamatkustajille onkin näyttäytynyt aivan uudenlainen Pieksämäki. Kaupunki, jossa uskotaan tulevaan ja uskalletaan investoida. Ohikulkijoille Pendolinon ikkunasta avautuva rakennustyömaa herättää aivan erilaisia mielikuvia kuin hiljalleen sammaloituva tiilirakennus risukon keskellä. Positiivista huomiota on jo nyt saatu runsaasti ja sitä tullaan varmasti saamaan reilusti lisää, kunhan veturitorilla päästään vauhtiin ja kauppakeskuskin alkaa rakentua sen rinnalle.

”Ei oo nakkikioskia, ei kahvilaa, ei ravintolaa, vain asemaa” riimitteli edesmennyt kansantaiteilija Juice Leskinen odotellessaan junaa Pieksämäen asemalla joskus 70- ja 80-lukujen taitteessa. Kappaleen ilmestyessä vuonna 1983 oli tosin Pieksämäen aseman palveluihin jo lisätty kioski ja kahvila-ravintola, sillä nykyinen keskusliikenneasema palveluineen valmistui hieman aiemmin, vuonna 1981.

Nyt kun Pieksämäen kaupunki on saanut entisen veturitallialueen kehittämisen vauhtiin niin esille nousee myös pitkäaikainen toive rautatieaseman ja sen ympäristön kehittämisestä. Pieksämäki on ollut ja on yhä edelleen merkittävä risteysasema ja liikenteen solmukohta, ”Savon solmunakin” tunnettu. Tästä huolimatta meillä ei ole tämän päivän standardit täyttävää matkakeskusta vaan edelleen sama yli kolme vuosikymmentä vanha keskusliikenneasema.

Matkakeskus on ollut toivomuslistalla jo kauan, muistelisin että Pieksämäen matkakeskuksen hankesuunnitelman valmistumisesta on jo yli kymmenen vuotta. Toivottavasti kaupungin panostukset rautatien tuntumaan saavat aikaan vipinää myös arkistossa, jonne nuo suunnitelmat matkakeskuksen kehittämisestä ovat hautautuneet. Tallikankaan alueen kehitys luo varmasti uusia perusteita ja vaihtoehtoja myös matkakeskuksen toteuttamiseen, sillä Veturitori, veturitallit ja tuleva kauppakeskus ovat aivan rautatien varressa.

Katseemme kääntyvätkin nyt valtion ja VR:n suuntaan, jotta Savon risteysasema nostettaisiin pitkän odotuksen jälkeen sille kuuluvalle tasolle. Siis päivitys 70-80-lukujen keskusliikenneasemasta tämän päivän matkakeskustasolle.

Ja lopuksi arvoisat harjannostajaisvieraat! Vielä kerran kaikille lämmin kiitos. Sujukoot rakentamisen loppusuora yhtä joustavasti ja hyvin kuin harjakorkeuteen pystytyskin on tapahtunut.

Vastaa