Valtuutettu Anu Rajasuo (kesk.) esitti Pieksämäen kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.12.2016 Pieksämäen kylät ry:lle 35.000 euron toiminta-avustusta vuodelle 2017 yhdistystoiminnan kuluihin ja kyläasiamiehen palkkaukseen. Kaupunginvaltuusto päätti olla myöntämättä toiminta-avustusta äänin 21-20 kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Kylien yhteinen yhdistys oli jo aiemmin toimittanut kaupungin viranhaltijoille ehdotuksen useampivuotisesta toiminta-avustuksesta, mutta sitä ei oltu sellaisenaan esitetty päätöksentekoelimille. Asiasta oli kuitenkin käyty keskusteluja poliittisten ryhmien sisällä ja välillä sekä kaupunginhallituksen pöydänkin ympärillä.

Pieksämäen Kokoomuksen valtuustoryhmä äänesti toiminta-avustusta vastaan, yhden kokoomuslaisen äänestäessä tyhjää.

Pieksämäen Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä sekä monien kyläaktiivien ja Pieksämäen kylät ry:n toimintaa seuranneiden mielestä myös ”väärin” äänestäneenä olen varmastikin jonkinlaisen selityksen velkaa. Toki tämä selitys varmasti kiehuvan someraivon kuohuihin katoaakin.

Pieksämäen kylät ry on useamman vuoden ajan rahoittanut kyläasiamiehen palkkausta ja kehitystoimintaansa Leader-hankkeiden kautta. Ansiokkaat Kyläkumppani- ja Kyläkumppani Plus -hankkeet ovat saaneet tuloksia aikaiseksi ja hankkeita on kadehtien seurattu muualta Suomesta. Pieksämäellä on luotu uusia toimintamalleja maaseudun ja kylien kehittämiseen, elävöittämiseen ja sivukylien sekä entisten kuntakeskusten asioiden edistämiseen liitoskuntien hallinnossa. Viimeisimpänä sulkana kyläkehitystoiminnan hattuun kyläasiamies Vuokko Jaakkola valittiin vuoden pieksämäkeläiseksi 2016.

Kyläkumppani Plus -hanke on päättymässä ensi vuoden toukokuussa ja jatkorahoitusta hyvässä vauhdissa olevalle toiminnalle ja kyläasiamiehen palkkaukselle etsitään.

Tästä nyt valtuuston kokouksessa esille tuodusta Pieksämäen kylät ry:n tarjouksesta on keskusteltu pitkään ja hartaasti useissakin eri yhteyksissä. Myös kaupunginhallituksen pöydän ääressä asia on ollut esillä, mutta sitä ei kuitenkaan kaupunginhallituksen talousarvioesitykseen sisällytetty.

Missään vaiheessa hanketoimintaa ei ole aliarvostettu puhumattakaan vuoden pieksämäkeläiseksikin valitun Vuokko Jaakkolan upeasta työpanoksesta kylien ja koko kaupungin eteen. Se on äärimmäisen tärkeää työtä, jonka edessä ei riitä hatun nosto vaan hattu on myös otettava päästä.

Kehittyvä ja aktiivinen kylätoiminta on ollut tämän kaupungin valopilkkuja jo vuosien ajan. Sitä ei voi kukaan kiistää. Missään nimessä kylien eteen tehtävää työtä ei haluta Pieksämäen kaupungin toimesta lopettaa tai alasajaa. Pikemminkin sitä on syytä entisestään kehittää.

Kun kaupunginvaltuusto torjui yhdistyksen toiminta-avustuksen, kyse ei siis ollut arvovalinnasta tai siitä ettei kyliä arvostettaisi tai haluttaisi kehittää, vaikka juuri siten niukasti äänestyksen voittanutta kielteistä päätöstä on tulkittu.

Tässä äänestystuloksessa oli puhtaasti kysymys siitä, että nyt esitetty rahoitusmalli eli toiminta-avustus suoraan kaupungin kassasta yhdistykselle ei yksinkertaisesti tuntunut tämän hetkisessä kaupungin tilanteessa oikealta ratkaisulta kylien kehittämisen jatkorahoituksen turvaamiseksi.

Paljosta on jouduttu kaupungin talouden tasapainotusohjelman yhteydessä tinkimään ja tekemään kipeitä päätöksiä, jotka ovat koskettaneet toki kyliä mutta myös muita kaupungin toimintoja ja alueita sekä eri järjestöille jaettavia tukia ja avustuksia. YT-neuvotteluissa useita kaupungin työntekijöitä on jouduttu irtisanomaan tai siirtämään eläkeputkeen. Monet paikkakunnan yhteistä hyvää tekevistä järjestöistä ja yhdistyksistä saavat vuosittain kaupungilta sadan tai parinsadan euron avustuksia. Siihen nähden tämän kokoluokan toiminta-avustuksen myöntäminen olisi ollut epätasapuolista.

Pieksämäen kylät ry:n esittämää rahoitusmallia eli kaupungin myöntämää toiminta-avustusta ei alustavissa keskusteluissa pidetty ainoana mahdollisena ratkaisuna tai viimeisenä oljenkortena, vaan ainakin meillä Pieksämäen Kokoomuksen valtuustoryhmässä asia nähtiin siten, että toiminnan jatkamiseksi ja kyläasiamiehen pitämiseksi työn touhussa on löydettävä jokin toinen vaihtoehtoinen ratkaisu.

Sellainen on varmasti löydettävissä, jos tahtoa on ja sitä luulisi löytyvän, en ole kuullut tähän mennessä kenenkään arvostelevan tai moittivan toimintaa, jota vuoden pieksämäkeläinen Vuokko Jaakkola ja kylien aktiivit ovat Kyläkumppani-hankkeiden aikana tehneet.

Pieksämäen kaupungissa starttaa vuodenvaihteessa 2016/2017 uusi määräaikainen kehitysjohtajan toimi, jonka alaisuuteen on kaupunginhallituksen päätöksellä sijoitettu myös kylien kanssa tehtävä kumppanuuspöytätoiminta, joka muuten lisättiin mukaan kaupungin hallintosääntöönkin eli siitä halutaan pitää kiinni ja tehdä tästä pysyvä elementti kaupungin ja sen kylien väliseen toimintaan.

Määräaikainen kehitysjohtaja ei silti korvaa kyläasiamiestä, vaan pikemminkin toimisi mainiosti kyläasiamiehen kanssa yhteistyössä. Se toki edellyttää, että kyläasiamiehen vakanssi on myös olemassa eli siihen on löydettävä ratkaisu ennen kuin nykyinen Leader-hanke loppuu toukokuussa 2017.

Täytyy muistaa, ettei tähänkään saakka Pieksämäen kylät ry:n toimintaa tai kyläasiamiehen palkkausta ole rahoitettu suoraan kaupungin kassasta toiminta-avustuksena, vaan aiemmin kerrotulla hankerahoituksella.

Kyse ei siis ole siitä, että kaupunginvaltuuston päätöksellä jotain lakkautetaan tai viedään pois – kyse on siitä, että halutaan löytää jokin vaihtoehtoinen ratkaisu asian järjestämiseksi. Itse toivoisin, että se olisi jokin pidempikestoinen ratkaisu kuin vuodeksi kerrallaan haettava tuki.

Yksi näkökulma muutamissa aiheesta käydyissä keskusteluissa oli myös se, että jos kyläasiamiehen toimen jatkumiseen ei kuitenkaan ole löydettävissä muuta ulkopuolista hanke-, tulo- tai tukirahoitusta, jolloin kyläasiamiehen palkkaus ei olisi mahdollista ilman kaupungin tukea niin miksei sitten siinä tapauksessa tällaista kyläasiamiehen tointa voisi esittää perustettavaksi suoraan kaupungin organisaatioon sen sijaan että se kierrätettäisiin kolmannen sektorin kautta.

Itse en pitäisi tätäkään mahdottomana ajatuksena. Samalla kyläasiamies voisi osana kaupungin organisaatiota osallistua myös PR-, tiedotus- ja markkinointitehtäviin, joihin kyllä mielestäni kaivattaisiin lisäresursseja.

Kyläkumppani-hankkeiden myötä vauhtiin saatu toiminta on siis hyvä asia ja nauttii arvostusta. Olen sitä mieltä, että kirvestä ei kannata iskeä kiveen eikä maataan myydä vaikka toiminta-avustusta ei talousarvioon tässä kokouksessa lisättykään. Se ettei tämän kokoluokan avustusta ole talousarviossa erikseen määritelty ei tarkoita etteikö sitä silti voitaisi myöhemmin myöntää.

Uskon, että asiassa löytyy vielä ratkaisu, jolla Pieksämäen kylät ry:n hallinnoimissa hankkeissa tehty arvokas työ saa jatkoa. Onhan tässä jo luotu sellaista toimintamallia, josta muualla Suomessakin otetaan opiksi. Kyseessä on asia, josta pieksämäkeläisten kannattaa pitää kiinni.