Lakkaa, ei lakkaa, lakkaa…

Tahiniemen koulun lakkauttaminen tai miten se nyt siistimmin ilmaistuna onkaan Kontiopuisto-Tahiniemen koulun Tahiniemen yksikön oppilaiden siirtäminen Kontiopuiston kouluun on ollut viime viikkoina kuuma puheenaihe. Eikä ihme, päätyihän Tahiniemen koulu lakkautuskeskustelun ytimeen nopealla aikataululla ja ennalta-arvaamatta.

Tahiniemen koulu nousi lakkautuslistalle syksyn valtuustoseminaarin jälkeen, kun oli käynyt selväksi ettei koulutuslautakunnan tekemä kouluverkkoesitys sellaisenaan tulisi saamaan riittävää kannatusta valtuustossa. Lieneekö tämä uusin esitys sitten jonkinlainen vaihtokauppa kyläkoulujen kanssa? Jos osa kyläkouluista lakkaa niin onko sitten myös tasapuolisuuden vuoksi lakkautettava koulu kaupungistakin? Tämä kysymys tuntuu olevan aika monen huulilla.

Ilmeisesti kuitenkin on päätetty niin, että sivistystoimen on joka tapauksessa säästettävä tietty määrä kustannuksistaan ja kouluja on lakkautettava. Jos ei niitä pitkän valmisteluprosessin seurauksena ehdotettuja niin sitten jotain muita kouluja. Sitä vaihtoehtoa, että lasten ja nuorten arjesta jätettäisiin jossain tapauksessa säästämättä ja etsittäisiin vastaavat säästöt joltain muulta toimialueelta, ei tunnu olevan olemassa?

Raha ratkaisee

Kouluverkkotyöryhmä ei esittänyt Tahiniemen koulun lakkauttamista, siitä ei keskustellut myöskään koulutuslautakunta eikä se sisältynyt koulutuslautakunnankaan kouluverkkoesitykseen.

Tahiniemi on Pieksämäen monista eri asuinalueista se valopilkku, jossa lasten lukumäärä on kasvanut ja kaavoitustyöstä päätellen Tahiniemen alueelle olisi haaveissa saada vielä lisääkin asukkaita. Myöskään oppilasmäärissä ei pitäisi olla huomauttamista, onhan koulussa oppilaita reilusti yli nyt esillä olleen 36 oppilaan lakkautusrajan. Koulurakennuskaan ei ole vielä käyttöikänsä päässä, rakennusvuosista katsoen pikemmin sieltä uusimmasta päästä. Mistä sitten kiikastaa – kyse taitaa olla raa’asti vain rahasta.

Toinen runsaasti keskustelua herättänyt asia on se, että aiemmissa työryhmien ja lautakunnan esityksissä kouluverkkomuutokset ajoittuivat lukuvuoden 2014-2015 alkuun, mutta nyt niitä on sekä heikentyneen taloustilanteen että tiettyjen kyläkoulujen toiminnan jatkumisen johdosta aikaistettu jo lukuvuoden 2012-2013 alkuun. Kyse tässä on puhtaasti rahasta.

Huonoa tässä nyt vireillä olevassa päätöksenteossa on se, että nyt raha tuntuu olevan se suurin konsultti, koulutuslautakunnan tärkeinä pitämät pedagogiset perustelut ovat jääneet taka-alalle. Nyt ollaan tekemässä isoja muutoksia nopealla aikataululla ja mukaan on tullut Tahiniemen koulu ilman että alueen asukkaille tai edes koulutuslautakunnalle olisi juurikaan jäänyt aikaa ottaa kantaa keskusteluun. Koulujen lakkauttamispäätöksiä ei myöskään tuoda valtuustoon omana asianaan vaan ne on sisällytetty talousarviopykälään yhtenä klönttinä.

Mielestäni kouluverkkoratkaisu on suuren kokoluokan kysymys ja se vaikuttaa niin monen kuntalaisen arkeen, että asia olisi ollut syytä tuoda valtuuston käsittelyyn aivan omana erillisenä kokonaisuutenaan ja mieluiten vielä niin, että jokaisen koulun kohdalla olisi asiasta tehty oma erillinen harkintansa ja päätöksensä. Se olisi tietty vaatinut enemmän aikaa ja päätöksiä ei olisi ehditty saada mukaan vuoden 2012 talousavioon, siitähän tämä kiire nyt johtuu. Aika on rahaa.

Onko tehty työ ollut turhaa?

Kaupungin luottamushenkilöiden työ ja päätöksentekoprosessi näyttäytyy nyt jokseenkin eriskummallisessa valossa, sillä kouluverkkoratkaisua on työstetty useita vuosia, on järjestetty kuulemisia ja tutkimuksia, käytetty konsultteja, kuultu opetusalan asiantuntijoita, rehtoreita ja monia muita asianosaisia. Laajapohjainen työryhmäkin on käyttänyt runsaasti aikaa päätöksenteon valmisteluun.

Kuitenkin sitten lopulta päätöksiä ollaan ajamassa läpi kovalla kiireellä ja päätösesitys on erikoinen kompromissi, joka on loihdittu kokoon jossain koulutuslautakunnan ja kaupunginhallituksen välissä, uskoakseni kuulematta juurikaan asianosaisia tai asiantuntijoita. Tulee väkisinkin mieleen, että onko tässä nyt sitten koko joukko ihmisiä tehnyt turhaa työtä useamman vuoden ajan, kun lopulliset päätösesitykset tehdään kuitenkin jossain muualla ja joidenkin muiden toimesta?

Ikäviä päätöksiä edessä – joka tapauksessa

Ikäviä päätöksiä on välttämätöntä tehdä, sitä ei käy kiistäminen, mutta tämä tapa jolla päätöksiä nyt ollaan tekemässä ei kyllä vaikuta parhaalta mahdolliselta. Kaiken taustalla on kuitenkin se karu totuus, että oppilasmäärä vähenee vuosi vuodelta ja laskeva trendi tulee tasoittumaan tilastojen valossa vasta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla – edellyttäen tietenkin ettei muuttotappio kasva, sillä tilastopohjaiset ennusteethan lasketaan kaupungissa syntyneiden ikäluokkien perusteella. Kun oppilasmäärä vähenee, vähenee myös koulutoimeen saatava valtionosuus ja myös opetustilojen tarve.

Jollain aikavälillä pienempien koulujen lakkauttamiset ovat todennäköisesti edessä. Koulutuslautakunnalla oli omat perustelunsa omaan esitykseensä. Valtuustossa on kuitenkin tahtoa säilyttää vahvimmat kyläkoulut eli Peiposjärvi ja Vehmaskylä ja se on hyvä asia, että esityksiä ollaan valmiita muuttamaan kuntalaisten toiveiden perusteella. Hyvä päätöksenteko on aina vuoropuhelua. Nyt kuitenkin kaivattaisiin arvokeskustelua siitä, mistä resurssit tulevina vuosina sivistystoimelle otetaan. Nyt tarvitaan rohkeita ratkaisuehdotuksia ja kaupungin eri toimintojen arvottamista.

Säästövelvotteista keskustellessa on hyvä pitää mielessä, että Pieksämäellä oppilaskohtaiset kustannukset ovat maakunnan alhaisimpia. Se tarkoittaa sitä, että sivistystoimen parissa on jo nyt kiristetty vyötä äärimmilleen ja toteutettu vuosi toisensa jälkeen kaupunginhallituksen ja -valtuuston edellyttämiä säästötoimia. Onkin hyvin perusteltua kysyä, voidaanko tästä enää enempää säästää?

Jatkossakin kaupungin säästökuuri tuntuu kohdistuvan tasaisesti kaikkiin hallinnonalohin eli uusia säästövelvotteita on koulutuslautakunnallekin luvassa. Olisiko nyt kuitenkin sen paljon puhutun arvokeskustelun paikka? Löytyisikö kaupungin toiminnasta sellaisia osa-alueita, joissa säästöjä olisi mahdollista saada aikaan paremmin kuin sivistystoimessa? Kaikki toiminta on varmasti tarpeen, mutta kun resurssit eivät riitä kaikkeen on arvovalinta mistä säästetään ja miten.

Yksi kommentti artikkeliin ”Lakkaa, ei lakkaa, lakkaa…

  1. Hyvä kirjoitus Heikki! Piti jakaa se facebookissakin. Toivottavasti nuo järkevät ajatuksesi on muidenkin päättäjien mielestä hyviä! Arvokeskustelu olisi erityisen tervetullutta!

Vastaa